Kolumni: Koiranpäivänä iloitsen terveistä koirista

Tänään vietetään valtakunnallista koiranpäivää. Kennelliiton teemana on tänä vuonna koirien terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.

Sen soisi olevan jokaiselle koiranomistajalle ja -kasvattajalle tärkeä teema ihan joka päivä, ei vain arjessa vaan myös laajemmin, alkaen ihan jo koirarodun valinnasta.

Moni rotu on jalostettu sellaiseksi, että terveys ja hyvinvointi ovat niiden kohdalla kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys.

^{Koiran terveyden} olisi hyvä olla mielessä siinäkin vaiheessa, kun mietitään, mistä koira hankitaan.

Luotettavalle kasvattajalle kasvattien terveys ja hyvinvointi ovat ykkösasioista, pentutehtailija ajattelee vain rahaa. Vanha totuus siitä, että halvalla ei saa hyvää, pätee täydellisesti koiran ostamiseen.

Huonoa tuuria voi olla kenellä vain, mutta kun pennun lähtökohdat ovat hyvät, todennäköisyys saada terve ja mukava perheenjäsen kasvaa. Pentutehtailijalta koiran ostava taas tukee epäeettistä ja usein jopa rikollista toimintaa eikä voi tietää, mitä pennun ostaessaan saa.

Jos on kiire saada koira ja sen haluaa saada halvalla, se kannattaisi jättää hankkimatta. Pentutehtailu ei lopu niin kauan kuin kysyntää on, eikä sitä lopeteta uusilla eikä vanhoilla rekistereillä. Pentutehtailu loppuu vasta, kun kauppa ei käy.

^{Minun koirataloudessani} on runsaan viikon ajan aivan erityisesti ja konkreettisesti edistetty koirien terveyttä ja hyvinvointia.

Ensin kovaan ripuliin sairastui melkein 15-vuotias, sitten nuorempi. Nuorempi selvisi napakalla 12 tunnin taudilla, mutta vanhemmalla sairastuminen otti niin koville, että olin jo varma sen päivien olevan täynnä. Jos niin olisi ollut, olisin ollut kiitollinen sen pitkästä, hyvästä ja terveestä elämästä.

Kun koira sairastuu, huoli on suuri ja pienikin edistysaskel toipumisessa iso ilo. Ihan vaikka se, että koira lopulta alkaa itse juoda, tai kun edes jokin syötävä alkaa vähitellen maistua ja vatsa toimia pikkuhiljaa normaalisti. Tekee melkein mieli tuulettaa, kun tuotos ei enää olekaan ruikulia.

Nyt näyttää vahvasti siltä, että vielä se vanhakin oikein mainiosti elolle kampeutui.

Ruoka maistuu, ja lenkillä voi jo hieman juoksennella, vaikka voimien palautuminen viekin hetken. Syömättömyys näkyy siinä, että kylkiluiden päällä ei ole enää sitäkään vähää ylimääräistä kuin aiemmin, mutta eiköhän painoa vähitellen taas tule hieman lisää.

Tietysti on selvää, ettei kesäkuun alussa 15 vuotta täyttävällä enää ole valtavasti aikaa, mutta kaikki päivät, jotka se saa viettää hyvävointisena, ovat arvokkaita. Ne ovat niitä oikeita koiranpäiviä.