play

Kehitysvammaisten perhehoitajia tarvitaan lisää – seuraava ennakkovalmennus syksyllä

Perhehoito tarjoaa kodinomaista ja turvallista hoitoa.

Perhehoito tarjoaa kodinomaista ja turvallista hoitoa. Kuva: Mikko Makkonen

Laura Määttänen

Uusia kehitysvammaisten perhehoitajia tarvitaan koko ajan lisää Pohjois-Karjalaan. Tällä hetkellä tarvetta on etenkin Kiteellä, ja myös Joensuun seudulla kysyntää on paljon. Erityisesti tarvittaisiin perheitä, jotka voivat tarjota viikonloppuisin lyhytaikaista perhehoitoa kouluikäisille kehitysvammaisille lapsille.

– Silloin muu perhe pääsee esimerkiksi harrastamaan sellaisia harrastuksia, joita ei voi kehitysvammaisen lapsen kanssa harrastaa, sosiaalityöntekijä Viivi Turunen kertoo.

Siun soten vammaispalvelut järjestää yhdessä Kiteen evankelisen kansanopiston kanssa perhehoitajana toimimisesta kiinnostuneille seuraavan ennakkovalmennuksen syksyllä 25.–26. lokakuuta. Perhehoitajien koulutusta järjestetään yleensä kerran vuodessa, kun ryhmä saadaan kasaan.

Perhehoito tarkoittaa yksityisen ihmisen kotonaan antamaa hoitoa, kasvatusta ja ohjausta. Yleensä se on ympärivuorokautista. Perhehoidossa oleva osallistuu perheen arkeen yhtenä sen jäsenenä. Moni perhe asuu maalla, mutta se ei toki ole välttämätöntä. Usein kehitysvammaisen lapsen vanhemmat toivovat, että perheessä on jo ennestään lapsia.

– Osa taas toivoo, että kehitysvammainen lapsi saa perhehoidossa kaiken mahdollisen huomion.

Vammaispalvelut järjestää sekä lyhyt- että pitkäaikaista perhehoitoa kaikenikäisille kehitysvammaisille henkilöille. Lyhytaikainen hoito voi tarkoittaa esimerkiksi yhtä viikonloppua kuukaudessa, ja pitkäaikaisessa hoidossa kehitysvammainen asuu perhehoitopaikassa.

Perhehoitoa voidaan antaa myös kehitysvammaisen henkilön kotona, mutta se on harvinaisempaa kuin ikäihmisten kohdalla.
Viivi Turunen

– Perhehoitoa voidaan antaa myös kehitysvammaisen henkilön kotona, mutta se on harvinaisempaa kuin ikäihmisten kohdalla. Heillä se on yleistynyt, ja meilläkin sille on tarvetta, Turunen sanoo.

– Myös yksin asuva, kehitysvammainen aikuinen voi olla perhehoidossa, jos todetaan, että se on tarpeen esimerkiksi siksi, että hän saisi kontakteja muihin ihmisiin.

Perhehoitajan ja kodin on oltava sopivia perhehoitoon. Ihmissuhteiden pitää olla tasapainoisia, ja perhehoidossa olevan tarpeet on voitava ottaa huomioon. On tärkeää, että hän tuntee olevansa kotona, vaikka kyse olisikin vain lyhytaikaisesta hoidosta. Hänellä on oltava omaa tilaa, ja paras tilanne on, jos hän saa oman huoneen.

Vaikka puhutaan perhehoidosta, myös yksin asuva ihminen voi tarjota sitä.

– Perhehoitajana voi toimia, jos on lämminhenkinen ja tykkää muista ihmisistä ja haluaa antaa aikaansa tällaiseen toimintaan.

Perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkiota ja kulukorvausta, jotka ovat yhteensä noin 70–90 euroa päivältä.

Siun soten vammaispalvelut juhlii nyt 50-vuotisjuhlavuottaan. Turunen miettii, mikä kaikki on puolessa vuosisadassa muuttunut – ainakin organisaatio on uudistunut monta kertaa.

– Loppujen lopuksi perhehoidon sisältö ei oikeastaan ole muuttunut. Tärkeintä on tarjota jokaiselle tarjota asiakkaalle hänen tarpeitaan vastaavaa palvelua ja kodinomaista, turvallista ja ympärivuorokautista hoitoa.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta