Elokuva: Melodraama yksinäisyydestä
Brendan Foster on pääosassa erinomainen.
Darren Aronofksy on tehnyt elokuvan muun muassa matematiikkanerosta, show-painijasta, balettitanssijasta ja Raamatun Nooasta. Ohjaaja hyödyntää usein elokuvissaan surrealismia ja paranoidiutta mutta myös häpeilemätöntä melodramaattisuutta ja uskonnollisia sävyjä.
The Whale kertoo ylipainonsa takia kotiinsa lukkiutuneesta kirjallisuudenopettaja Charliesta. Elokuva perustuu Samuel D. Hunterin kirjoittamaan samannimiseen näytelmään. Puolison kuolemasta on seurannut masennus ja hengenvaarallinen ylipaino. Jo sohvalta nouseminen on fyysisesti raskas suoritus. Charlie on kehonsa vanki. Elokuva on hyvin kehollinen kokemus.
Elokuvan tyyli on naturalistisen realistinen. Charlien ongelmat lihavuuden kanssa esitetään yksityiskohtaisen tarkasti. Elokuva tapahtuu pelkästään Charlien asunnossa ja sen kuistilla.
Tämä on tehokas ratkaisu, joka korostaa päähenkilön eristyneisyyttä. Yksinäisyys ja muista ihmisistä erillään olo ovat elokuvan tärkeimmät teemat.
Charlie yrittää pitää yllä yhteyttä teini-ikäiseen tyttäreensä, aiemmasta suhteesta syntyneeseen Ellieen. Suorasanainen ja kyyninen tyttö ei säästele perheensä hyljännyttä isäänsä.
The Whale on jotenkin selkeästi korona-ajan elokuva, kun eristyneisyys tuli kaikille tutuksi. Netin välityksellä tapahtuvilla luennoilla Charlie vaatii oppilailtaan ennen kaikkea omaperäistä tapaa kirjoittaa.
Elokuvan nimi viittaa myös Herman Melvillen Moby Dick -romaaniin (1851), josta elokuvassa puhutaan moneen otteeseen.
Elokuvassa on päähenkilön ja tämän tyttären lisäksi vain muutamia näyttelijöitä. Hoitaja Liz (Hong Chau), Raamatusta intoileva nuori uskovainen Thomas (Ty Simpkins), pizzalähetti Dan (Sathya Sridharan).
Elokuvasta jää ristiriitainen olo. Käsikirjoituksessa on raakilemaisuutta. Tunteiden huutaminen on osittain perusteltua.
Lopussa kohtaukset pyrkivät todella pääsemään katsojan ihon alle. Henkilöt ovat vereslihalla. Charlien ulko-ovesta sisään astelevien hahmojen tehtävä on selkeästi kasvattaa emotionaalista jännitettä, joka on viritetty huippuunsa. Kaikkinensa elokuva on hyvin tunteisiin vetoava.
Elokuvan teho perustuu ennen kaikkea näyttelijäsuorituksiin. Pääosassa nähtävä Brendan Fraser on erinomainen. Haastava roolisuoritus on nostanut hänet jälleen elokuvamaailman valokeilaan. Samoin tytärtä esittävä Sadie Sink on vakuuttava.
Helppo vertailukohta elokuvalle on Aronofksyn kenties paras ohjaus The wrestler (2008), joka nosti Mickey Rourken jälleen päivänvaloon.
The Whale ja The Wrestler kuvaavat molemmat melodraaman kautta terveytensä ja elämänsä merkityksen hukannutta päähenkilöä, jolla on vaikea suhde tyttäreensä.
Kommentoi