Säästöt: Uimaharjun nuoret keräsivät adressin nuorisotilojen säilyttämiseksi

Tieto suunnitelmasta siirtää Uimaharjun nuorisotila Noke Enon tai Uimaharjun koululle tyrmistytti alueen nuoret. Uimaharjulainen Mari Herrala, 16, tiesi heti, että haluaa tehdä asialle jotain. Hän ehdotti Nuorten vaikuttajapolkujen projektikoordinaattori Sini Korhoselle adressin keräämistä.

– Sini piti sitä hyvänä ideana, ja sain myös kavereita mukaan. Yhtenä päivänä kirjoitimme adressia kolme tuntia, että pääsimme heti seuraavana päivänä laskiaistapahtumaan keräämään nimiä, Herrala kertoo.

– Kaikki adressin ajatukset ovat nuorilta, minä toimin vain kirjurina, Korhonen tarkentaa.

Enolainen Ronja Kilpeläinen, 15, kertoo, että adressia jaettiin kaikilla mahdollisilla kanavilla: Wilmassa, luokkien keskusteluryhmissä ja puskaradioissa.

– Kaikki ihan vain siksi, että saadaan Noke pysymään täällä.

Nimiä saatiin kerättyä 309, ja määrä yllätti tekijätkin positiivisesti.

^{Enon ja Uimaharjun} kouluverkkoa ollaan muuttamassa siten, että alakoulu käydään Enossa ja yläkoulu Uimaharjussa. Nuorisotilojen pääasiallinen kohderyhmä painottuu yläkoululaisiin.

Julkista liikennettä ei nuorten mukaan kulje tarpeeksi, että sen avulla voisi käydä Enon nuorisotilassa. Nuoret ovat huolissaan myös siitä, että kulkeminen taajamasta toiseen tuo lisäkustannuksia perheille. Nuorisotilojen välimatka on 17 kilometriä.

– Esimerkiksi viikonloppuisin ei juurikaan kulje busseja. Jos nuorisotilat olisivat vain Enossa, en voisi käydä nuokkarilla enää, Herrala sanoo.

Kilpeläinen kulkee Uimaharjuun koulun takia.

– Käyn Nokella silloin kun Enon nuorisotilat eivät ole auki ja en halua olla kotona neljän seinän sisällä. Tämä on turvallinen tila, hän kertoo.

^{Nokella on} bänditreenitila, keittiö sekä nurkkia ja huoneita, joissa voi olla pienemmällä porukalla, mikä tekee tilasta nuorten mukaan monipuolisen.

Korhonen, Herrala ja Kilpeläinen ovat yhtä sitä mieltä, että nuorisotilojen tulee olla koulusta erilliset.

– Koulu on nuorten työpaikka, eivät aikuisetkaan halua viettää vapaa-aikaansa työpaikalla, Korhonen sanoo.

Nuoret kertovat, että Noke on kuin toinen koti ja ohjaajat Jenny Kolehmainen ja Pinja Parkkinen kuin perheenjäseniä.

– Jenny ja Pinja pitävät meistä huolta, Kilpeläinen sanoo käsi sydämellä.

Nuorten adressi luovutettiin kuun alussa sivistys- ja hyvinvointijohtaja Jani Kaasiselle.

– Hyvä, kun olette aktivoituneet ja kerrotte, mitkä palvelut ovat teille tärkeitä. Kaikki adressit otetaan päätöksenteossa huomioon, Kaasinen sanoo.

Tilaisuudessa nuoret perustelivat, miksi tilan säilyttäminen on Uimaharjun yhteisölle tärkeää.

– Tämä on nuorten sydän. Täällä ei ole meille mitään, jos Noke lähtee, Mari Herrala painottaa.

^{Nuoret korostavat,} että nuorisotila on ollut muidenkin tahojen käytössä. Sitä ovat hyödyntäneet muun muassa kansalaisopisto, Martat, eläkkeensaajat, seurakunnat ja Joensuun setlementti.

Joensuun kaupungin tulee sopeuttaa talouttaan yli 20 miljoonalla eurolla. Jani Kaasinen kertoo sopeuttamisohjelman tekemisen olleen iso työ.

– Ei tämä ole ollut kivaa meille virkamiehillekään, hän sanoo.

– Valtiolta tulee aiempaa vähemmän rahaa, ja ne rahat on saatava riittämään. Kulut, kuten tilojen ylläpitokustannukset, nousevat myös koko ajan.

Kaasinen mainitsee myös, että syntyvyyden lasku on otettava huomioon. Lapsimäärä on muiden syrjäisempien seutujen lisäksi vähenemässä myös Enossa ja Uimaharjussa.

– Ei ole olemassa ohjetta siihen, milloin jonkin palvelun voi lakkauttaa. On kipeää joutua päättämään, mihin raja vedetään, hän sanoo.

Korhonen huomauttaa, että Joensuu on maantieteellisesti laaja alue ja maaseutunuoria on paljon.

– Miten te luulette, että lapsiperheet jäävät tai tulevat Uimaharjuun, jos täällä ei ole nuorille mitään? Lapsiperheillä pitää olla jokin syy muuttaa tänne, Herrala vetoaa.

Kaasinen kertoo ymmärtävänsä perustelut Noken puolesta.

– Ei käy kateeksi päättäjiä, toivottavasti he tekevät hyvät päätökset, hän lisää.

Valtuusto tekee päätökset säästötoimista kesäkuun 17. päivä.