Ammatti: Karoliina Koljonen opiskelee englantia yliopistossa ja tähtää koodariksi

Itä-Suomen yliopistossa englannin kieltä ja kulttuuria sekä sivuaineenaan tietojenkäsittelytieteitä opiskeleva Koljonen muistelee lukeneensa yliopiston viikkokirjeestä puolitoista vuotta sitten Joensuun Tiedepuistolla järjestettävästä Mimmit koodaa Pohjois-Karjala -tapahtumasta.

– En tiennyt ennakkoon juuri mitään aiheesta, mutta heti kun menin sinne, minulle tuli sellainen olo, että tämä on juuri sitä, mitä haluan tehdä. Siellä oli naiskoodareita puhumassa, ja yksi heistä oli aiemmalta ammatiltaan englannin kielen kääntäjä, se synnytti kipinän, että minustakin voisi olla koodariksi, pian filosofian maisteriksi valmistuva Koljonen muistelee.

Koodaamiseen liittyy usein mielikuva vaikeasta, matemaattisuutta vaativasta tekemisestä. Karoliina Koljonen kokee, että vaikka koodaaminen vaatii tarkkuutta, ei koodatakseen tarvitse olla hänen mielestään esimerkiksi erityisen matemaattinen.

– Ei tämä mitään mahdotonta hommaa ole, opettelemalla oppii, ja esimerkiksi netti on pullollaan harjoituksia ja verkkokursseja. Vaikka välillä jotain harjoitusta saattaa tehdä useita tunteja ennen kuin saa koodin ratkaistua, niin siitä tulee lopulta tosi hyvä onnistumisen fiilis.

– Tarkkuutta ja pitkäjänteisyyttä kyllä tarvitaan, sillä jos yksikin pilkku on väärässä paikassa koodia, niin eihän se toimi, Koljonen kuvailee.

Karoliina Koljonen on myös alanvaihtaja. Hän on työskennellyt pitkään apteekissa teknisenä työntekijänä. Nyt hän on työstään opintovapaalla. Työvuodet apteekissa Koljonen kokee hyödylliseksi tulevaisuuttaan ajatellen.

– Siellä olen saanut paljon kokemusta tiimityöstä ja asiakaspalvelusta, joita molempia tarvitaan varmasti myös IT-alalla, Koljonen sanoo.

Mimmit koodaa Pohjois-Karjala tapahtumissa, joihin 34-vuotias Koljonen on osallistunut viimeisen puolentoista vuoden aikana säännöllisesti, on puhuttu hänen mukaansa paljon siitä, ettei esimerkiksi ikä ole este alanvaihdolle. Koljonen kertookin kohdanneensa tapahtumissa monen ikäisiä, erilaisissa elämäntilanteissa olevia naisia.

– Olen saanut uusia kavereita ja päässyt verkostoitumaan muiden koodarinaisten kanssa.

– Olen tuntenut siellä oloni kotoisaksi, eikä kukaan kyseenalaista tai arvostele tekemistäni, vaan kannustaa pyrkimään kohti unelmia.

Koljonen toivoo tulevaisuudessa työltään vapautta, kuten etä- ja tiimityömahdollisuuksia.

– Unelmani on, että voisin joskus koodata missä vain, pääsisin ensin sisään johonkin IT-alan yritykseen, jossa minuun luotettaisiin niin paljon, että voisin työskennellä vaikka ulkomailta käsin.

– Mutta jos miettii lähitulevaisuutta, on tärkeää löytää ensin täältä Pohjois-Karjalasta harjoittelupaikka, josta voisin lähteä tunnustelemaan koodarin urapolkua tarkemmin, Karoliina Koljonen pohtii.

Teknologia-alan sukupuolittuneisuutta Koljonen ei ole vielä työelämästä käsin päässyt havaitsemaan, mutta hän kertoo kuulleensa muilta naisilta kokemuksia, joissa he ovat tunteneet ulkopuolisuutta ja tunnetta, ettei heihin luoteta työssään kuten miehiin.

– Siitä tulee kieltämättä sellainen fiilis, että haluaa näyttää, että kyllä meistä naisista on aivan samoihin hommiin kuin miehistä, Karoliina Koljonen sanoo.

Mimmit koodaa -ohjelman perustaja ja koordinaattori Milja Köpsi kertoo IT-alalle viime vuosina hakeutuneen entistä enemmän naisia. Tästä huolimatta sukupuolittuneet työelämän rakenteet istuvat Köpsin mukaansa sitkeästi suomalaisessa yhteiskunnassa.

– Naiset sijoitetaan tyypillisesti esimerkiksi hoiva-alalle ja miehet teollisuuden ja teknologian pariin. Naisia kyllä kiinnostaa teknologia-ala ja heitä halutaan sinne, mutta meidän pitäisi lopettaa sukupuolistereotypioiden ylläpitäminen.

– On esimerkiksi paljon miehiä, jotka pärjäisivät hyvin hoitoalalla, ja paljon naisia, joilla on ymmärrystä teknologiasta, Köpsi sanoo.

Milja Köpsi kertoo esimerkiksi kohdanneensa Joensuun työllisyyspalveluiden Luotsissa vieraillessaan nuoria naisia, jotka ovat koodanneet pitkään ja käyneet koodauskursseja.

– Kun kysyin, miksi tulette hakemaan minulta neuvoa, kun olette jo noin pitkällä koodaamisessa, moni vastasi, että haluaa varmistuksen siitä, että soveltuu alalle. Se on jotenkin mielestäni pelottavaa, että naisten täytyy yhä hakea hyväksyntää.

Karoliina Koljosen kipinä koodaamiseen syttyi Mimmit Koodaa Pohjois-Karjala -hankkeen myötä. Vuonna 2021 alkanut hanke loppuu huhtikuussa, mutta Köpsi kertoo kaikkien niiden naisten, joiden kanssa on hankkeen aikana työskennellyt, toivovan tapahtumille jatkoa. Köpsi kertoo useiden paikallisten yritysten lähteneen mukaan toiminnan tukemiseen, koska he ovat saaneet hankkeen myötä uusia työntekijöitä itselleen.

– Kyllä jatkolle keinot keksitään, hän jatkaa.

Karoliina Koljosen kaltaiset esimerkit IT-alalle suuntaavista alanvaihtajista ovat Milja Köpisin mielestä erittäin tärkeitä.

– Mitä enemmän saadaan tällaisia rohkeita naisia suuntamaan teknologia-alalle, sitä tehokkaammin alalla vallitsevat sukupuolittuneet rakenteet murenevat.