Julkaistu    |  Päivitetty 
Aimo Salonen

Tapahtuma: Naisäänten voimaa Minna Canthin päivän konsertissa

Idea yhteiskonsertista tuli, kun Helena Hulmi (kuvassa) tapasi Tellu Turkan kevätkonsertissa, jossa esiintyi Sari Riissasen johtama Akanvirta-kuoro. Idea yhteiskonsertista tuli, kun Helena Hulmi (kuvassa) tapasi Tellu Turkan kevätkonsertissa, jossa esiintyi Sari Riissasen johtama Akanvirta-kuoro.

Nyt osui paljon palikoita yhteen.

Vuosi 2023 on Joensuussa Kulttuurin unelmavuosi, jolloin on mahdollista tuottaa yleisölle ilmaisia kulttuuritupsahduksia, joensuulaisten naiskuorojen johtajat sattuivat osumaan sopivasti yhteen ja konservatoriollakin on sopivasti tiloja vapaana juuri Minna Canthin päivänä.

Niinpä sunnuntaina 19. maaliskuuta kello 17 alkaa uudessa konserttisalissa kolmen kuoron yhteinen konsertti. Lauantaina kello 10–15 kuoroilla on konservatorion eri tiloissa yhteinen leiripäivä, jolloin yleisö voi vapaasti mennä seuraamaan kuorojen harjoittelua.

 

Äkanvirran johtaja Sanna Riissanen, Joensuun Naiskuoron Helena Hulmi ja Sisaruet-kuoron Tellu Turkka harjoituttavat tuolloin naapurikuoroille kaksi oman kuoronsa laulua.

– Silloin kuka tahansa voi tulla seuraamaan, miten kuorot työskentelevät, ja millaista on, kun kuoron edessä ei olekaan se tuttu johtaja, ja miten me harjoitamme uudelle kuorolle 45–60 minuutissa kaksi laulua, Helena Hulmi sanoo.

 

Millaista sitten mahtaa olla laulajan näkökulmasta se, että lauluja tuleekin harjoituttamaan täysin uusi ihminen?

– Luulen, että se voi olla aika piristävääkin, Hulmi pohtii.

– Jokainenhan tietää, että kun olet tottunut kuuntelemaan toista päivät pääskytysten, sanotaan nyt vaikka pitkässä avioliitossa, niin ethän sinä ota sitä niin tosissaan. Sitten sen vierailevan kuoronjohtajan tapa ilmaista ja tehdä asioita tuntuukin kiehtovalta, ja sen jälkeen omankin kuoronjohtajan näkemykset saa uudenlaista väriä.

 

Hulmi myöntää, että kahden uuden laulun opettaminen vieraalle kuorolle vajaassa tunnissa vaatii aikamoista tykitystä.

– Toisaalta kuorolaiset ovat tottuneet laulamaan nuoteista ja yhdessä, ja kun mennään duettona tai lauletaan yhdessä koko porukalla, siellä on aina yksi kuoro, joka varmasti osaa laulut. Siitä tulee vierihoitosysteemi eli opitaan siltä toiselta.

Hulmi arvioi, että Akanvirran ja Joensuun Naiskuoron ohjelmisto on enemmän Suomessa nyt tunnettua naiskuoromusiikkia ja Sisaruet esittää draamallisempaa, johtajansa Tellu Turkan säveltämää ja sovittamaan musiikkia.

Luvassa on myös sovituksia muusta kuin kuoromusiikista. Oman kuoronsa lauluista Hulmi nostaa esimerkeiksi Lauri Tähkän Tulkoon mitä vaan ja Kerkko Koskisen Jäätelöauton.

Naapurikuorojen kanssa laulettavien duettojen tai yhteislaulujen lisäksi jokainen kuoro luonnollisesti esittää omaa ohjelmistoaan myös ilman naapureita.

 

Hulmi sanoo törmänneensä usein kysymykseen, kilpailevatko naiskuorot keskenään, kun niitä on Joensuussa kolme.

– Minun mielestäni tänne mahtuisi vaikka neljäskin naiskuoro, toteaa Hulmi, joka kiertää mielellään muiden kuorojen konserteissa. Tämänkin konsertin taustaksi Hulmi muistelee Akavirran kevätkonserttia, jota myös Tellu Turkka oli seuraamassa.

– Juteltiin konsertin jälkeen ja siinä tuli ajatus, että miksi emme kokoontuisi yhteen ja saattaisi laulajia yhteen tutustumaan toisiinsa, Helmi kertoo.

– Minna Canthin päivä sopii naisille ja kevättä kohti ollaan menossa. Vielä ei ole paineita omista kevätkonserteista, ja tämä on hyvä tapa saada lavakokemusta, jota korona-aika vähensi.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä