Matkailuala: Pohjois-Karjala voisi olla kuin Lappi, mutta nyt tarvittaisiin uusia yrityksiä ja paljon yhteistyötä

– Kun 2010-luvun alkupuolella venäläismatkailijoille puuhattiin viisumivapautta EU-maihin, nähtiin venäläismatkailijoiden määrän voivan kasvaa vuositasolla 1,6 miljoonasta yöpymisestä 3 miljoonaan, sanoo maanantaina Joensuussa vieraillut Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi.

Varsinkin rajan pinnassa matkailijoiden liikehdintä näkyi ja tuntui: ravintolat, hotellit, kylpylät ja kaupat pullistelivat naapurikansaa.

Maaliskuussa 2019 iskenyt koronapandemia sulki rajat, ja matkailuvirta tyrehtyi kuin seinään. Kun rajoituksia viimein purettiin, käynnisti Venäjä hyökkäyssodan Ukrainaan, eikä kukaan matkailualalla laske tällä hetkellä venäläismatkailijoiden paluun varaan mitään.

Ulkomaiden turisteja tavoitellessa katseet ovat nyt Keski-Euroopassa, erityisesti saksankielisissä maissa.

Maakunnassa isoa matkailupyörää pyörittävä Pohjois-Karjalan Osuuskauppa on jo aloittanut markkinoinnin Keski-Eurooppaan.

– Meillä PKO:ssa on matkailuun on uskottu ja panostettu jo pitkään. Meillä nähdään, että tämä liiketoimiala, jossa on todellista kasvupotentiaalia. Matkailuhan on samanlainen vientitoimiala kuin konepaja, mutta matkailualalla maksetaan arvonlisäveroa Suomeen, huomauttaa PKO:n toimitusjohtaja Juha Kivelä.

– PKO on investoinut ja investoi lähivuosina maakunnan matkailuun yhteensä yli 60 miljoonaa euroa: Kimmelin jättiremontti sekä Kolin ja Bomban uudet hotellit tuovat aivan uutta majoituskapasiteettia Pohjois-Karjalaan.

Mutta pelkät hotellit ja ravintolat eivät matkailijoita tuo. Niin MaRa ry:n Timo Lappi kuin Juha Kiveläkin kuuluttavat nyt pienyrittäjiä liikkeelle varsinkin Ylä-Karjalan suuntaan. Mallia voisi ottaa Pohjois-Suomesta.

– Lapissa tämä on jo hienosti saatu käytäntöön: tunturin ympärille on kerääntynyt joukko ”hulluja yrittäjiä”, jotka ovat keksineet vaikka mitä. Kun alueella on tarjolla monenlaisia kokemuksia, elämyksiä ja tekemistä, se houkuttelee matkailijoita, Timo Lappi sanoo.

– Kiertomatkailu voisi olla Itä-Suomeen se täydellinen yhtälö. Pitäisi saada rajaseutu, Joensuu, Ylä-Karjala ja Kainuu omaksi ringikseen, jossa olisi paljon uniikkeja pieniä matkailutoimijoita, joiden välillä matkailijoiden olisi helppo sukkuloida.

Timo Lappi huomauttaa, että esimerkiksi Etelä-Savossa tämä on jo saatu todeksi.

– Puumalassa, Mikkelissä, Savonlinnassa, Joroisissa ja Punkaharjulla matkailutoimijat ovat yhdistäneet voimansa. Samaa tarvittaisiin tässä Pielisen ympäristössä.

PKO:n rakennuttama uusi hotelli aukeaa Kolille juhannukseksi. Kansallismaisema on vuosia toiminut maakunnan matkailun veturina.

– Koli on siitä ihmeellinen paikka, että se vetää ihmisiä ympäri vuoden. Lähes kaikki kuukaudet ovat yhtä suosittuja, Juha Kivelä sanoo.

– Nyt kun saamme alueelle runsaasti lisää majoituskapasiteettia, tekisi mieli huhuilla alueen muita matkailuryittäjiä megafonilla: nyt olisi iskun paikka. Kolin kylän oikein huutaa palveluita, kuten luonto-ohjelmapalveluita, kahviloita, myymälöitä. PKO ei voi tällaisia sinne luoda, Kivelä sanoo.

Yhteistyön ja uusien ideoiden lisäksi maakunnan matkailu- ja ravintola-ala kaipaa kasvaakseen työvoimaa.

– On jotenkin kornia, että vaikeinta työvoiman saaminen on siellä, missä on suurimmat työttömyysluvut. Me pyrimme jatkuvasti rekrytoimaan työvoimaa ulkomailta, koska kotimaisin voimin tätä ei enää ratkota, Juha Kivelä sanoo.

Sama tilanne on MaRa ry:n Timo Lapin mukaan koko maassa.

– Koronasulut veivät paljon nuorta työvoimaa muille aloille. Nyt työperäisen maahanmuuton edistämisellä on todellakin kiire. Ensimmäinen askel on se, että työvoiman saatavuusharkinnasta täytyisi luopua. Yritykset tietävät parhaiten, onko niille sopivaa työvoimaa tarjolla vai ei.

Ruunaalle luvassa isoja parannuksia
Ruunaan retkeilyalueelle Lieksassa on luvassa merkittäivä parannuksia lähivuosina, kun eduskunta on myöntänyt Metsähallitukselle 800 000 euroa alueen maastorakenteiden ja opastuksen parantamiseen sekä kalastuksen vaatimiin rakenteisiin. Työt käynnistyvät tulevana kesänä ja jatkuvat aina vuoden 2025 loppuun saakka.
– Rahasumma, jonka valtio sijoittaa kansallispuistoihin ja retkeilyalueisiin, palautuu yhteiskunnalle monikertaisesti takaisin paikallisena yritystoimintana ja työpaikkoina. Ruunaan retkeilyalueelle tehtiin viime vuonna reilut 64 000 käyntiä. Kävijöiden rahankäytön kokonaistulovaikutus oli 3,8 miljoonaa euroa ja 34 henkilötyövuotta. Iso merkitys yhteiskunnalle on myös sillä, että kävijöiden terveys ja hyvinvointi kohenevat luontoretkien ansiosta, virkistyskäyttöpäällikkö Matti Hovi Metsähallituksesta kertoo.
Esteettömiä palveluja parannetaan kunnostamalla Neitikosken esteetön reitti, laiturit ja tulentekopaikat. Siikakoskelle rakennetaan uusi kalastuslaituri, esteetön tulentekopaikka ja vessa sekä Siikakoskenniskalle noin 150 metrin mittainen esteetön reitti. Lisäksi Neitikosken ja Siikakosken pysäköintialueet tullaan kunnostamaan.
Isoja yksittäisiä korjauskohteita ovat Neitijoen ja Neitipuron sillat. Lisäksi Ruunaan retkeilyalueella uusitaan sisääntulo-opasteita, reittiviitotuksia ja tulentekopaikkoja. Reittejä kunnostetaan ja kestävöidään sekä niiden varrella olevia pieniä siltoja ja pitkospuita uusitaan. Murrookoskelle johtavan tien kulutuskerros uusitaan sekä ohituspaikat ja pysäköintialue kunnostetaan. Pyöräilijöiden iloksi on suunnitteilla uusi maastopyöräilyreitti.