Kierrätys: Biojätteet kannattaa ottaa hyötykäyttöön

Avatessaan sen kannen ilmaan nousee lämmintä höyryä, joka kielii jätteiden hajoamisprosessista. Massasta voi erottaa muun muassa multaa, kuiviketta ja appelsiinin kuoria.

Toisin kuin luulisi, ei kompostorin sisältö tuoksahda juuri miltään.

– On yleinen harhaluulo, että kompostori haisisi. Vain silloin, kun laitteen sisältö on liian märkää, voi lemua ilmaantua. Hajut saa kuitenkin hävitettyä lisäämällä kompostoriin kuiviketta, hän neuvoo.

Hanna Mutanen hankki kompostorin seitsemän vuotta sitten muutettuaan perheensä kanssa Ylämyllylle.

Biojätteen erilliskeräysreitti ei ulottunut Mutasen asuinalueelle asti, jolloin kompostorin hankinta nähtiin luontevana valintana. Biojätteiden lajitteleminen poltettavien jätteiden joukkoon ei ollut vaihtoehto.

– Sitä ei voi suositella, sillä se lisää kuljetuskustannuksia ja aiheuttaa korroosiota polttolaitoksessa, hän perustelee.

Kompostoimalla biojätteensä saa palkinnoksi ravinteikasta humusta eli kompostimultaa, jota voi hyödyntää puutarhassa. Esimerkiksi omenapuiden ja marjapensaiden juuria Hanna Mutanen on lannoittanut kompostoristaan saadulla mullalla.

Kasvimaalla ravinnekasvien kasvatuksessa hän suosittelee jälkikompostointia eli puolivalmiin kompostimassan jatkokompostoimista.

– Muun muassa kurpitsan taimet kasvavat erinomaisesti pitkään tekeytyneessä kompostimullassa, hän vinkkaa.

Mutasen taloudessa kompostoriin laitetaan kaikki ruuanlaitosta syntyneet biojätteet, joita lapsiperheessä kertyy. Kompostorin käyttö arjessa on ollut vaivatonta.

– Kompostointi on todella helppoa, kun siihen luo rutiinin. Kun biojäteastia täyttyy, vien jätteet kompostoriin ja laitan niiden päälle kuiviketta. Kompostimultaa tyhjennän kesäisin noin kerran kuussa, Hanna Mutanen kertoo.

Kompostoria on mahdollista käyttää ympärivuotisesti tai vaikka osan vuodesta: monet kompostoivat biojätteensä pelkästään kesäisin, kun taas talvisin he siirtyvät erilliskeräyksen pariin. Vuodenaikojen vaihtelut luovat kompostointiin omat erityispiirteensä.

– Kesäisin kompostoituminen on nopeampaa auringon lämmittäessä, ja kompostorin sisällä lämpötila voi kohota jopa 80 asteeseen. Talvella kompostoriin voi viedä useammin biojätettä, jotta hajoaminen pysyisi paremmin yllä. Sisällön jäätymistä voi ehkäistä viemällä kompostoriin lämpimiä vesipulloja, Mutanen sanoo.

Biojätteelle tarkoitetun kompostorin valinnassa tulee huomioida se, että laite on lämpöeristetty, jyrsijäsuojattu ja että se on suunnattu elintarvikejätteelle. Edullisempia laitteita voi käyttää puutarhajätteiden kompostointiin, mutta lähtökohtaisesti kotitalousjätteeseen suunnattujen kompostoreiden hinnat ovat 300 eurosta ylöspäin.

Hanna Mutanen muistuttaa investoinnin maksavan itsensä takaisin ajan saatossa.

– Kompostoimalla säästää biojätteen tyhjennyskustannuksissa. Multaa ei tarvitse enää ostaa, koska sitä pystyy tuottamaan itse. Lisäksii laadukkaat kompostorit kestävät käytössä reilusti yli kymmenen vuotta.

Kompostointi-ilmoitus tuli jätelain mukaisesti pakolliseksi tämän vuoden alusta. Puhas Oy:n viestintäpäällikkö Laura Tikkanen kertoo ilmoitusten kasvaneen viime vuoden lokakuusta lähtien, jolloin mediassa alettiin kirjoittaa enemmän jätelain uusista vaatimuksista.

Vuodenvaihteen jälkeen ilmoituksia on tullut noin kolmisentuhatta.

– Tästä saamme kiittää alueemme aktiivisia asukkaita. Ilmoitusten määrä kertoo siitä, että maakunnassamme kompostoidaan paljon, hän toteaa.

Biojätteiden erilliskeräysvelvoite laajenee heinäkuussa 2024 koskemaan kaikkia kiinteistöjä yli 10 000 asukkaan taajamassa. Halutessaan biojätteen erilliskeräyksen voi korvata kompostoimalla.

Hanna Mutanen uskoo, että yhä useampi aikoo tulevaisuudessa suosia kompostoimista.

– Ihmisten kiinnostuneisuus kompostointia ja biojätteen lajittelua kohtaan ovat lisääntynyt viime vuosina. Kansalaiset ovat ympäristötietoisempia, ja monet haluavat tehdä arjen valintoja, joilla on mahdollista pienentää omaa hiilijalanjälkeään, hän iloitsee.