Harrastus: Intohimona elokuvien esityspaikat - Matti Järvinen on nähnyt yli 1400 eri leffateatteria

Joensuun Kino Sihis on ainoa suomalainen elokuvateatteri, jossa hän ei ole vielä käynyt.

Teatterivierailuja on kertynyt jo hyvän matkaa yli 1 400. Suomen elokuvateatterien lisäksi Järvinen on käynyt kaikissa Ruotsin, Tanskan, Viron, Liettuan ja Latvian elokuvateattereissa. Järvinen kertoo aloittaneensa elokuvateatterien aktiivisen ”keräämisen” 2000-luvun alussa.

– Ehdin näkemään monia nyt jo kadonneita teattereita. Hirveä määrä pikkuteattereita lopetti, kun siirryttiin filmistä digitaaliseen muotoon. Teattereilla ei ollut varaa digitalisointiin. Tämä kato tapahtui vuoden 2010 molemmin puolin.

Järvinen kertoo kuulevansa usein kysymyksen elokuvateatteriharrastuksen syistä. Kuten postimerkkeilijän on kerättävä enemmän ja enemmän postimerkkejä, hänen on saatava enemmän elokuvateatterikokemuksia.

– Tämä harrastus yhdistää kaksi asiaa, joista pidän: matkustamisen ja elokuvat. Ensiksi kävin läpi Tukholman lähialueen teatterit. Nopeasti etenin Maarianhaminaan, joka oli kauempana ja vaati yöpymistä.

Suomessa on tällä hetkellä noin 180 elokuvateatteria. Järvinen sanoo, että Ruotsissa luku on yli kolmesataa. Tanskassa teattereita on reilu 200. Kun johonkin tulee uusi teatteri, se tarkoittaa Järviselle matkustamista.

– Viikko sitten kävin Göteborgin uudessa teatterissa sekä Trollhättanissa. Kaksi viikkoa sitten vierailin Latvian uudessa teatterissa Riiassa. Viime vuoden syyskuussa näin Viron kaksi uusinta teatteria. Viikon kuluttua matkustan Vilnaan. Sinne on avattu myös kaksi uutta teatteria

Järvinen sanoo aiemmin kuvanneensa teatterit, mutta lopettaneensa kuvaamisen.

– Kameran kanssa keskittyy liikaa kuvaamiseen, eikä näe mitä lopulta tapahtuu. Ja onneksi hyvä ja kallis kamerani meni lopulta rikki. Mutta kirjoitan kaikki teatterit ja näytökset muistiin sekä säästän elokuvaliput.

Maiden välillä on yhtäläisyyksiä ja eroja.

– Kaikista maista löytyvät suuren elokuvaketjut kuten Finnkino Suomesta ja Filmstaden Ruotsista. Tanskassa on paljon talkoovoimin pyöritettyjä teattereita. Yleensä sellaisissa pienissä paikoissa, joissa ei muuten ole teatteria. Se on hyvin sympaattista.

Suomessa katsotaan enemmän kotimaisia elokuvia kuin esimerkiksi Ruotsissa.

– Ruotsin top-10 koostuu pelkästään Hollywood-elokuvista. Joukossa ei ruotsalaisia tai eurooppalaisia elokuvia.

Järvinen sanoo parhaan teatterin olevan Amsterdamin Tuschinskin teatterin. Mutta lähialueiden lempiteatteri löytyy Riikasta.

– Aiemmin se oli nimeltään Kino Riga. Nyt sillä on vähän naurettava nimi Splendid Palace. Käyn siellä aina, kun olen Riiassa. Se on mahtavan kaunis vanha elokuvateatteri, jota ei ole pilattu uusimalla asioita. Kaiken lisäksi siellä pyörii hyviä elokuvia.

– Ohjelmistoltaan paras teatteri Suomessa on Tampereen Niagara. Siellä pyörii elokuvia, joita ei muualla välttämättä näe. Niagarassa on omaperäisiä esityssarjoja.

Suomeen mahtuu myös omaperäisiä teattereita. Yksi erikoisuus on rakennettu vanhaan navettaan.

– Konneveden Navettakinon perustajat olivat aloittaessaan teini-ikäisiä. Teatteri on kerännyt huomiota ulkomailla, ja siellä käy silloin tällöin vieraita Japanista. Paikka on keskellä maaseutua, ja sinne on vaikea päästä ilman omaa autoa.

Järvinen pelkää teattereiden määrän vähenevän tulevaisuudessa.

– Ihmiset tottuivat korona-aikaan istumaan kotona sohvalla ja katsomaan Netflixiä. Valitettavasti hankin suoratoistopalvelun itsekin.

Järvinen kertoo mieluiten katsovansa pienempiä elokuvia. Uusista elokuvista hän kehuu irlantilaista, Colm Bairéadin ohjaamaa Hiljainen tyttö -elokuvaa.

– Elokuvan viimeinen minuutti on aivan mahtava. Se on yksi ainoita elokuvia, joissa on noussut kyynel silmään. Näin sen yli sata vuotta vanhassa laatuteatterissa Tukholmassa. Teatterissa itkivät monet. Viimeinen kohtaus oli niin kaunis.

– Kaikkien aikojen lempielokuvani tulee Latinalaisesta Amerikasta ja siinä on espanjalainen ohjaaja.Elokuva on Luis Buñuelin ohjaama Los olvidados – säälikää heitä (1950). Käyn katsomassa sen aina, kun on mahdollista.