Julkaistu    |  Päivitetty 
Henri Jumppanen

Vieraslaji: Joensuussa isketään tänäkin kesänä talkoovoimin jättipalsamia vastaan

Kaisa Junninen (vas.) ja Tiia Vajanto kitkivät jättipalsamin taimia Karsikossa. Kaisa Junninen (vas.) ja Tiia Vajanto kitkivät jättipalsamin taimia Karsikossa.

Tulevana kesänä Joensuussa, Karsikon, Noljakan ja Marjalan kaupunginosissa on mahdollista osallistua jättipalsamin kitkemistalkoisiin. Kaisa Junninen, Raija Sillanpää ja Tiia Vajanto ovat vetäneet jo useita vuosia asukasyhdistysten ja Joensuun seudun luonnonystävät ry:n kanssa haitalliseksi vieraslajiksi luokitellun jättipalsamin kitkemistalkoita. Haitallisella vieraslajilla tarkoitetaan vieraslajeja, joiden on todettu uhkaavan luonnon monimuotoisuutta. Haitallisiksi vieraslajeiksi luokiteltuja Suomessa esiintyviä kasveja ovat jättipalsamin lisäksi muun muassa jättiputki, lupiini ja karhunköynnös. Laajemmin tietoa haitallisiksi vieraslajeiksi luokitelluista kasveista löytyy vieraslajit.fi sivustolta.

 

Toukokuun lopussa jättipalsamien taimia oli jo noussut Karsikon rantojen läheisyyteen, jonne Junninen, Sillanpää ja Vajanto kokoontuivat kertomaan tulevan kesän talkoista.

Jättipalsami on Aasiasta Suomeen tuotu koristekasvi, joka on karannut puutarhoista luontoon, osittain myös ihmisten omalla avustuksella.

– Monet ihmiset kippaavat esimerkiksi puutarhajätteensä surutta luontoon, ajatellen että siitä ei ole mitään haittaa, vaikka todellisuudessa muun muassa sitä kautta haitalliset vieraslajit leviävät, Karsikon alueen talkoista vastaava Kaisa Junninen kertoo.

Marjalan alueen talkoista vastaava Tiia Vajanto kertoo, että monille voi olla vaikeaa ymmärtää, miksi jopa kolmemetriseksi kasvava jättipalsami ei saisi kasvaa vapaasti Suomen luonnossa, kun kyseessä on vielä näyttävästi vaaleanpunaisin kukin kukkiva kasvi.

– Jättipalsami ja muut haitalliset vieraslajit syövät luonnon monimuotoisuutta ja leviävät vauhdilla – esimerkiksi jättipalsami voi valloittaa vuodessa jopa 10–20 metriä uutta aluetta syrjäyttäen luonnonkasvit altaan, Vajanto kertoo.

Kaisa Junnisen mukaan viime vuosina haitallisten vieraslajien levinneisyyteen Suomessa on havahduttu, kun vieraslajit ovat lisääntyneet ilmastonmuutoksen myötä.

– Pitkät hellejaksot ja hellekesät ovat havaintojeni perusteella voimistaneet myös jättipalsamien kasvua viime vuosina, Noljakassa talkooporukkaa luotsaava Raija Sillanpää lisää.

Jättipalsamien leviämistä voi yksilötasolla kolmikon mukaan ehkäistä hävittämällä puutarhajätteet kompostoimalla ne omassa pihassa, myöskään jättipalsamia ei tule näyttävyydestään huolimatta istuttaa kotipuutarhaan.

– Koen itse kaupunkilaisena, että meillä ihmisillä on myös vastuu kaupunkialueiden luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta, Kaisa Junninen sanoo.

 

Kaisa Junninen, Raija Sillanpää ja Tiia Vajanto kertovat, että luonnon monimuotoisuuden vaaliminen on heille sydämenasia, jota kitkemistalkoiden järjestäminen tukee. Tiia Vajanto kertoo, ettei kyse ole pelkästä kitkemisestä, vaan taustalla on ajatus toimia yhteisen tärkeän asian puolesta. Raija Sillanpään mukaan talkoot ovat myös hyvä mahdollisuus lievittää ympäristöahdistusta.

– Monesti voi tuntua, ettei isoihin asioihin voi vaikuttaa, mutta tässä hommassa työnjälki näkyy heti, tämä on yksi mahdollisuus tehdä konkreettisesti jotain luonnon eteen.

Kolmikko kertoo, että talkoisiin ovat tervetulleita kaikki halukkaat ja talkoot soveltuvat koko perheelle. Aiempaa kokemusta tai kasvitietämystä ei tarvitse olla, vaan talkoissa opastetaan, kuinka jättipalsami tunnistetaan ja kitketään.

– Omat hanskat, kumisaappaat ja säänmukainen pukeutuminen ovat ainoat asiat, jotka kannattaa huomioida. Jättipalsami on helppo ja turvallinen kitkettävä, eikä mitään erityisiä suojavarusteita tarvita, Tiia Vajanto sanoo.

Tänä kesänä kitkemistalkoisiin osallistuville on tarjolla myös pieni erikoispalkkio.

– Suunniteltiin täksi kesäksi opiskelijoille haalarimerkki, jonka ansaitsee kahden tunnin talkoista. Merkin saavat toki muutkin kuin opiskelijat, Tiia Vajanto sanoo.

 

Pitkin kesää Joensuussa

Jättipalsamin kitkemistalkoot järjestetään Joensuun seudulla seuraavasti: 
7.6. Marjala, 14.6. Marjala, 21.6. Marjala, 6.6. Noljakka, 27.6.Karsikko, 28.6. Marjala, 3.7. Noljakka, 10.7. Noljakka, 17.7. Noljakka, 24.7. Noljakka, 25.7. Karsikko

Marjalan talkoot pidetään Lintuaidantien alkupäässä sijaitsevalla niityllä ja lehtoalueella.
Noljakan talkooporukan kokoontumispaikka on Jyskyntien päästä lähtevä pyörätie.
Karsikon talkooporukka kokoontuu Iiksenjoen ja Pielisjoen yhtymäkohdassa.
Kaikki talkoot järjestetään kello 17–19.Tarkempaa tietoa tulossa pian Joensuun seudun luonnonystävien verkkosivuille.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä