Julkaistu    |  Päivitetty 
Laura Määttänen

Mielenterveys- ja päihdekuntoutujia viedään luontoon – " Luonto ja nuotiolla istuminen madaltavat kynnystä jakaa omia ajatuksia"

Piia Toroskainen (vas.) ja Miia Saarinen vievät kumpikin tahollaan osallistujia luontoon. Myös digitaalisia kuntoutusmenetelmiä kehitetään. Piia Toroskainen (vas.) ja Miia Saarinen vievät kumpikin tahollaan osallistujia luontoon. Myös digitaalisia kuntoutusmenetelmiä kehitetään.

Luonto rauhoittaa ja tuo hyvää mieltä, mutta aina sinne ei ole helppo lähteä. Ei aina edes silloin, vaikka luonto olisi ihan vieressä.

Päihde- ja mielenterveyskuntoutujia houkutellaan nyt nauttimaan luonnon terveyshyödyistä Luontoavusteiset palvelut hyvinvoinnin ja kuntoutumisen tukena -hankkeessa. Hankkeen takana ovat Live-säätiö ja Valo-valmennusyhdistys, joista jälkimmäinen on uusi tekijä Joensuun yhdistyskentällä. Asiakkaat ovat löytäneet toimintaan pääasiassa muiden yhdistysten ja järjestöjen kautta.

Valo kokoaa luontovertaiset-ryhmiä ja antaa yksilövalmennusta mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Luontovertaiset-ryhmän kanssa ohjaaja Miia Saarinen hyödyntää lähiluontoa, kuten Kuhasaloa ja Lykynlampea, mutta loppuhuipennuksena ryhmä käy jossain kauempana, esimerkiksi Kolilla.

– Ikähaarukka on ollut 16-vuotiaista eläkeikäisiin asti. Mukana on ollut ihmisiä hyvin erilaisista lähtökohdista ja elämäntilanteista. Pääosin he ovat olleet työelämän ulkopuolelta, Saarinen kertoo.

 

Ryhmät ovat tehneet luonnossa esimerkiksi tietoisen läsnäolon harjoitteita ja rentoutumisharjoituksia. Hengityksen merkityksestä on puhuttu paljon.

– Palaute on ollut todella myönteistä. Moni on sanonut, että hyvä, kun tuli lähdettyä ja että mieli rauhoittui luonnossa, Saarinen kuvailee.

Huhti–kesäkuussa hän ohjasi 19 ryhmäkertaa. Kalenteri näyttää täydeltä syksynkin osalta, mutta toimintaan pääsee vielä mukaan.

Asiakkaiden tarpeet ovat yksilölliset. Joku tarvitsee tukea arjen rutiineihin, toinen muutoksen käynnistämiseen. Liikkeelle lähdetään aina asiakkaan vahvuuksista ja voimavaroista. Jokaisella on niitä, vaikka ensin tuntuisikin, ettei niitä millään keksi.

Luonnossa ihminen aina vapautuu, Miia Saarinen sanoo.

– Jos asiakas istuu niin sanotussa terapiatuolissa ja minä höpötän, hän kutistuu. Luonnossa hän aukeaa. Esimerkiksi uusi Kaivannonpuisto on ihana paikka.

Ryhmät ovat viettäneet aikaa myös sisällä. Luonto ulottaa voimansa sinnekin esimerkiksi luontokuvien ja luovien menetelmien kautta.

Live-säätiön asiakkaat ovat päihdekuntoutujia. Valmentaja Piia Toroskainenkin on huomannut, miten positiivisesti luonto vaikuttaa heihin. Toisinaan metsässä mukana on myös Nipsu-labradorinnoutaja.

– Luonto ja esimerkiksi nuotiolla istuminen madaltavat kynnystä jakaa omia ajatuksia. Myös koiran läsnäolo auttaa samalla tavalla, Toroskainen kertoo.

Päihdekuntoutujia ja päihteiden käyttäjiä on usein hankala tavoittaa. Toroskainen on huomannut, että heillä voi olla matalampi kynnys lähteä luontoon kuin mennä perinteisten päihdepalvelujen piiriin. Niistäkin osallistujille toki kerrotaan.

 

Saarinen uskoo, että luonto tulee takaisin ihmisten tietoisuuteen – mutta hitaasti. Hän haluaa viedä eteenpäin viestiä siitä, että tietoisilla keinoilla luonnon hyvinvointi- ja terveyshyötyjä voidaan lisätä.

– Ei tarvitse olla luontoihminen, että saa terveyshyödyt. Luonto ei arvota sitä, kenelle se niitä antaa. Riittää, kun menee sinne, mutta sitten, kun siellä tekee erilaisia harjoitteita, vaikutus vahvistuu.

Digitaalisuus on tätä päivää, ja kun hankkeelle haettiin rahoitusta, alla olivat pahimmat koronavuodet. Hankkeen myötä luontoon voi mennä virtuaalisestikin. Siitä on hyötyä niille, joille luontoon lähteminen tuntuu ylivoimaiselta tai joilla sinne on matkaa. Jos Lappiin ei pääse, tunturivideoita katsomalla voi tavoittaa edes pienen osan sen taiasta.

– Kehitämme Live-säätiössä virtuaalisia ja digitaalisia kuntoutusmenetelmiä, ja tekeillä on digitaalinen päihdekuntoutusalusta. Sinne tulee esimerkiksi virtuaalisia luontokävelyitä ja päihdesairaustietoa, ja siellä kerrotaan, miten luonnon hyvinvointivaikutuksia voi vahvistaa omassa arjessa, Piia Toroskainen sanoo.

Euroopan sosiaalirahaston tukema hanke alkoi tammikuussa ja jatkuu vuoden loppuun. Sille aiotaan hakea jatkoa.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä