Vikasilmän Lapin kulta

Kätilönä ja sairaanhoitajana työskentelevä Helena on outolintu lappilaisten joukossa.

Siinä, missä muut sodan alle jääneet siviilit turruttavat tuskaa viinalla ja naimalla, Vikasilmäksi haukuttu Helena toivoo löytävänsä rakkauden, joka veisi jalat alta ja auttaisi pakenemaan sotaa.

Natsien sotakuvaajana kulkeva Johannes taas kärsii unissaan samoista painajaismaisista näyistä, joita hän on joutunut tallentamaan filmille.

Helenan ja Johanneksen rakkaustarina ei herätä lähipiirissä ihailua.

Pirkka-Pekka Peteliuksen esittämä Jouni on viinatrokari ja korkin lailla pintaan ponnahtava selviytyjä, joka kuitenkin jollain tavalla ymmärtää itsepäisen Helenan sydäntä.

Jounin omakin rakkaus, Heta (Elina Knihtilä) on sodan jäljiltä kateissa.

Tommi Korpela on kuolemaa uhkuva natsiupseeri Gödel, jonka komennuksessa kolmannen valtakunnan ihmiskokeet toimivat kaukana pohjolan perukoillakin, Titovkan vankileirillä.

Elokuva on yhtä aikaa kaunis ja rujo. Lapin erämaassa roihuavat sodan liekit tekevät maisemasta kaukaa katsottuna unenomaisen, läheltä painajaismaisen. Tarinan keskeiset henkilöt ovat monitasoisia.

Lapin asukkaiden kuvaus sen sijaan menee arveluttavan lähelle pelkkää viinanjuontia ja räkänaurua, mikä etäännyttää katsojaa inhimillisestä tragediasta.

Helenan ja Johanneksen suhteen tunnelataus ei täysin täytä sille luotuja kehyksiä. Jokin viimeinen koukku elokuvasta jää uupumaan, vaikka pääparin yhteiset hetket tuovatkin lämpöä kylmään ympäristöön.

Kätilö on paitsi rakkaustarina, myös kertomus valinnoista, kun kaikki vaihtoehdot voivat olla vääriä.