Asenteella, mutta nöyrin mielin

– Se on jopa koko valtakunnan mittakaavassa huima saavutus, Josba-junioreiden puheenjohtaja Jarkko Ronkainen myhäilee.

Junioreiden kausi loppuu maalis-huhtikuun taitteessa, ja seuraavaan kauteen valmistautuminen aloitetaan aina jo toukokuussa.

– Esimerkiksi C2 joukkue harjoittelee 4–5 kertaa viikossa. Siihen kun lisätään päälle pelimatkat, niin voidaan puhua jo kovaa sitoutumisastetta vaativasta lajista, toteaa seuran palkattu työntekijä, junioritoimintavastaava Janne Ruuskanen.

Samaan aikaan joukkue viilettää viereisellä parketilla reikäpallojen perässä. Syöttöharjoituksessa pallot napsahtelevat lavasta lapaan. Joukkueen kapteeni Artturi Vänskä ja nuorin pelaaja Tatu Havula saapuvat hetkeksi huilaamaan.

– Tavoitteena on voittaa Suomen mestaruus, pojat paaluttavat kuin yhdestä suusta.

Kaimaansa Väänästä esikuvanaan pitävä Tatu, ja Kohosen veljeksiä ihannoiva Artturi harjoittelevat myös omalla ajallaan kotipihallaan lähes päivittäin.

Tulevaisuuden haaveissa siintävät liiga- ja maajoukkuepelit.

– Nöyrin mielin lähdetään, jokunen voitto jos kauden aikana saavutetaan, niin tyytyväisiä ollaan, toteaa C2 joukkueen valmentaja, jo viidettä vuottaan samojen poikien kanssa työskentelevä Mika Lukkarinen.

Tärkeintä on, että pelataan hyvää peliä ja pojat kehittyvät. Kauden avausturnauksessa Lappeenrannassa 4.10. saadaan jo osviittaa siitä, missä mennään.

Josballa on tällä hetkellä noin 350 junioria, joista tyttöjä on kolmisenkymmentä.

– Meillä on tavoitteena nostaa tyttöjen lukumäärä noin 60 harrastajan tienoille. Salibandy on suhteellisen halpa harrastus, ja se on meidän valttikorttimme suhteessa moniin muihin lajeihin, Ruuskanen miettii.

Tiukat taloudelliset ajat ovat silti puraisseet myös salibandyväkeen, ja ylimääräisiä tuloja kaivataan.

– Meillä ei ole hirveästi tukijoita, mutta olemme sikäli onnellisessa asemassa, että ne vähäiset ovat pysyneet uskollisina. Kustannuksia riittää, pelimatkatkin ovat pitkiä.

– Ja talkootarjouksia otetaan aina toden totta vastaan avosylin, Ronkainen naurahtaa lopuksi.