Julkaistu    |  Päivitetty 
Aimo Salonen

Ketterä saa lautaselle täytettä läheltä

Maaseutuasiamies Teuvo Mutanen ja ruokapalveluiden esimies Saara Pirhonen ehtivät puhua soppatykin tuomisesta Polvijärven torille, ennen kuin kinahmolainen lihantuottaja Seppo Laasonen teki lahjoituksensa. Kuvat: Aimo Salonen Maaseutuasiamies Teuvo Mutanen ja ruokapalveluiden esimies Saara Pirhonen ehtivät puhua soppatykin tuomisesta Polvijärven torille, ennen kuin kinahmolainen lihantuottaja Seppo Laasonen teki lahjoituksensa. Kuvat: Aimo Salonen
Kahlitseeko hankintalaki oikeasti niin paljon, että lähiruoan tarjoaminen kunnissa on vaikeaa?

Kysymys nousi esille, kun Polvijärven kunta ja neljä paikallista tuottajaa (lihatuottaja Seppo Laasonen, Kosilkka-leipomo, Kettusen leipomo, Makuvankkuri) tarjosivat marraskuussa lähiruoka-aterian Polvijärven kunnan keskuskeittiön ruokalassa.

Kunnanjohtaja Heikki Hallikaisen, kunnan ruokapalveluiden esimiehen Saara Pirhosen, Pohjois-Karjalan maaseutupalvelujen maaseutuasiamies Teuvo Mutasen sekä Seppo Laasosen, Makuvankkurin Teemu Virrantalon ja Kosilkan Hanna Tukiaisen pöytäkeskustelussa nousi esille muun muassa hankintojen keskittäminen Pohjois-Karjalan hankintatoimelle ja tarjouspyyntöjen tekeminen niin suurista määristä, että pienillä toimijoilla ei ole mahdollisuutta jättää omaa tarjoustaan.

– Hankintatoimen pitäisi muuttaa kilpailutustaan niin, että järjestelmässä olisi vaihtoehtoinen malli pienten erien ostamisesta, joku yrittäjistä totesi.

Pohjois-Karjalassa hankinnat hoitaa keskitetysti Pohjois-Karjalan hankintatoimi, jonka asiakkaina on muun muassa 13 kuntaa ja 11 seurakuntaa tai seurakuntayhtymää.

Hankintapäällikkö Mika Purmonen sanoo, että pienillä toimijoilla on jo nyt omat mahdollisuutensa.

– Olemme muun muassa mahdollistaneet, että toimijat voivat tarjota pelkästään yhtä tuotetta ja valita itse, minne pystyvät tuotteita toimittamaan, Purmonen huomauttaa.

– Esimerkiksi paikallinen lihantuottaja ei joudu toimittamaan kaikkialle Pohjois-Karjalaan, vaan hän voi valita, että toimittaa pelkästään omalle paikkakunnalleen. Tällä tavalla tarjottavasta kokonaismäärästä ei tule liian suurta.

Jäätelöiden tekijällä Teemu Virrantalolla oli toisenlaisia kokemuksia:

– Tarjouspyynnön mukaan jos pitäisi pystyä toimittamaan kaikki jäätelöt kaikkiin Pohjois-Karjalan keittiöihin, niin eihän meillä ole maassa kuin kaksi tai kolme toimittajaa, jotka pystyvät edes jättämään tarjouksen.

Hankintalaki vaatii, että kaikkia toimijoita pitää kohdella tasapuolisesti ja syrjimättömästi, eikä paikallisia toimijoita voi suosia.

– Tällaisia kampanjapäiviähän se laki ei estä järjestämästä, Virrantalo huomautti.

Maaseutuasiamies Teuvo Mutanen ja ruokapalveluiden esimies Saara Pirhonen olivat pohtineet jo ennen lähiruokapäivää, että Polvijärven torille voisi tuoda soppatykin. Tähän saumaan osui kinahmolaisen Seppo Laasosen tarjous 70 kilon naudanlihaerän lahjoittamisesta, ja pian mukaan saatiin kolme muutakin yrittäjää.

– Tämän tyyppiset päivät ovat hyviä. Tämä tuo tietoisuutta lähiruoasta myös loppukäyttäjille, ja tällä tavalla lähiruoan käyttöä pystytään aktivoimaan, kunnanjohtaja Hallikainen totesi.

Hankintapäällikkö Purmonen huomauttaa, että kuntien ei tarvitse tehdä kaikkia hankintoja keskitetysti, vaan halutessaan ne voivat kilpailuttaa myös itse. Polvijärvellä Saara Pirhonen on muun muassa hankkinut leivät kunnan omista leipomoista.

– Sama kilpailutushan on kaikilla, mutta me kun ollaan Joensuuta pienempi toimija, pystymme olemaan myös ketterämpi, Pirhonen huomautti.

Teemu Virrantalo kannusti Pirhosta ketterään itsenäiseen toimintaan heittämällä vitsinä, että anteeksihan saa aina helpommin kuin luvan. Mitäpä siihen mahtaa tuumata Pirhosen esimies, kunnanjohtaja Hallikainen?

– Kyllä Saara on saanut jo monta kertaa anteeksi.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä