Julkaistu    |  Päivitetty 
Aimo Salonen

Rooli on otettava

Tiia Liuski (kok.) ja Markku Maasilta (vas.) ovat mukana luomassa Joensuun hallintoon jotain uutta. Kuva: Aimo Salonen Tiia Liuski (kok.) ja Markku Maasilta (vas.) ovat mukana luomassa Joensuun hallintoon jotain uutta. Kuva: Aimo Salonen
Onko sillä teidän lautakunnalla oikeasti mitään mahdollisuutta vaikuttaa?

Kysymys heitettiin Joensuun osallisuus- ja vetovoimalautakunnan jäsenille Tiia Liuskille (kok.) ja Markku Maasillalle (vas.), jotka olivat Joensuu-päivänä 29.11.2021 pitämässä yllä tulia pakkassäässä Kuhasalossa.

Kaksikko vakuutti, että toiveet ovat korkealla, vaikka lautakunta ei päätäkään juuri mistään.

– Tavallaan olemme muille lautakunnille työkalu, jonka avulla ne saavat kehitettyä omia toimintatapojaan, Maasilta totesi.

Liuski nosti esille uudenlaisen yhteistyön, joka on viriämässä Joensuussa:

– Kaikilla tuntuu olevan nyt kova tahto siihen, että asioita halutaan tehdä yhteistyössä. Kehityksen kohteena ei ole pelkästään keskusta-alue, vaan nimenomaan myös pitäjät.

Niin Kuhasalossa kaupunkilaisia tavanneet lautakunnan jäsenet kuin lautakunnan puheenjohtaja Ari Tielinenkin (sd.) sanovat, että kaupungin organisaatioon tulleen uuden elimen rooli on vasta muotoutumassa.

Takana on vasta kuusi kokousta ja lautakunnasta itsestään riippuu, millaisen aseman se ottaa. Merkittävin tähän saakka esityslistalla ollut asia on maaseutuohjelman uusiminen ja kokonaan uuden osallisuusohjelman tekeminen.

Niissä määritellään paljon siitä, miten kansalaisjärjestöjen, Joensuun eri alueiden ja yksittäisten joensuulaisten ääni jatkossa kuuluu päätöksenteossa. Puheenjohtaja Tielisen mukaan ohjelmat ovat tällä hetkellä 80-prosenttisesti valmiita, ja valtuuston päätettäväksi niitä odotetaan vuoden 2022 alkupuolella.

– Ne kun saadaan valmiiksi, meillä on konkreettiset työkalut lähteä viemään asioita eteenpäin, Tielinen sanoo.

– Ohjelmat ovat kiertäneet kaikki lautakunnat, esitetyt ohjelmaraakileet ovat saaneet palautetta, ja nyt kaupungintalolla on menossa työstämisvaihe.

Maasilta on toiveikas ohjelmien onnistumisesta jo siksi, että viranhaltijat saivat niin paljon eri tahoilta toiveita ja palautteita, että 30. marraskuuta suunniteltua lautakunnan kokousta jouduttiin lykkäämään, kun valmistelijat eivät ehtineet pureskella kaikkea aineistoa.

– Virkamiehet ovat tehneet hirveän työn kiertämällä järjestöjä ja Joensuun eri alueita, ja se on tuottanut tulosta, Maasilta toteaa.

Tielinen kehuu varsinkin hyvinvointikoordinaattori Heini Lehikoisen työtä.

– Hän on käynyt hakemassa kyliltä ajatuksia, ideoita ja tarpeita. Samoin hän on kiertänyt kaikki lautakunnat, ja nyt saaduista palautteista muokataan ohjelmia toiseen ja kolmanteen kertaan. Kun virkamiehet ovat valmistelunsa tehneet, kokonaisuus tulee lautakunnan käsittelyyn.

Tielinen kuvailee uuden lautakunnan ja vanhojen päätöselinten suhdetta poikkitaiteelliseksi ja poikkitieteelliseksi toiminnaksi, jota kaikki ovat odottaneet.

– Minusta tässä on kolme termiä: osallisuus, osallistaminen, osallistuminen. Heini kun on kyliä kiertänyt, hän on saanut tietoa, mitä ihmiset omassa elinympäristössään näkevät, mitä he haluavat, mikä on huonosti, mikä hyvin. Sitten voidaan aloittaa pohdinta, mitä voidaan tehdä.

Kaupungin ensi vuoden talousarvioon on tulossa 48 000 euron määräraha, jonka käytöstä eri alueiden ihmiset voivat esittää toiveita.

– Lähtökohtaisesti kaupunki vastaa rahan käytöstä niin, että annetaan vaikka 2 000 euroa jonkin alueen elinympäristöä kohentavaan asiaan, ja sitten katsotaan, kuka työn tekee ja kuka saa siitä palkan.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä