Julkaistu    |  Päivitetty 
Pia Paananen

SPR turvapaikanhakijoidenkin tukena

Kun outokumpulaiselta Mauno Kokkoselta kysyttiin, voiko hän alkaa SPR:n Savo-Karjalan piirin Pohjois-Karjalan alueen valmiuspäivystäjän varalle toukokuussa ja varsinaiseksi tulevana syyskuuna, se ei herättänyt enempää ihmettelyä. Neljä vuotta Vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa eli Vapepassa toimineena hän tiesi, että joku etsintätehtävä tai varallaolo voi osua kohdalle vaikka parhaimpaan marja-aikaan, mutta tuskin sen kummempaa.

Arvio meni koko lailla pieleen. Syyskuun ensimmäisenä torstaina Kokkonen sai puhelun valmiuspäällikkö Ville-Petteri Pulkkiselta. Hän kertoi Kokkoselle maakuntaan tulossa olevista turvapaikanhakijoista ja pyysi tätä kokoamaan maakunnassa toimivista SPR:n ensiapuryhmien ja Vapepan aktiiveista vapaaehtoisryhmiä avustamaan hätämajoituskeskukseen Enon Kuusijärvelle.

– Ei siinä oikeastaan alussa ajatellut, että tämä on jotenkin erityinen tehtävä, Kokkonen kertoo.

– Sain SPR:n ensiapuryhmien ja Vapepan pohjoiskarjalaisten osastojen aktiivien yhteyshenkilöiden tiedot, ja ihan tavalliseen tapaan laitoin tekstiviestit menemään.

Kokkosen ensimmäisen kutsun kuittasi seitsemän tulijaa. Päivää myöhemmin koossa oli jo kaksitoista, ja nyt, miltei kuukausi myöhemmin, hätämajoituksessa olevien noin 75 turvapaikanhakijan tukena on kaikkiaan kolmisenkymmentä vapaaehtoista.

Kokkonen tietää, että lisää vapaaehtoisia tarvitaan. Nyt vapaaehtoisia on koko ajan sekä Enon Kuusijärvellä että Kontiolahdella, ja tarkoitus on, että heitä riittää jatkossa myös Liperin Vaivion leirikeskukseen vielä tämän kuun aikana tulevaan hätämajoitukseen.

Kokkonen kuvaa vapaaehtoistoiminnan sisältöjä hyvin arkiseksi ja tavalliseksi.

– Autamme kotouttamisessa SPR:n omaa henkilökuntaa ja olemme mukana kaikessa, mitä tulee vastaan. Enossa tilat ovat puulämmitteiset ja meidän piti saada ensimmäiseksi kesäkauden jälkeen kylmillään olevat uunit vetämään. Eli ihan arkisia asioita me teemme.

Kieli- ja kulttuurierot ovat pakottaneet vapepalaiset opettelemaan luovuutta ja uusia kommunikaatiotapoja, vaikka molemmissa hätämajoituspaikoissa onkin arabian kieltä äidinkielenään puhuva SPR:n työntekijä tai vapaaehtoinen.

– Englantia, elekieltä. Ja tietysti turvapaikanhakijat ovat aloittaneet suomen kielen opinnot ihan siinä arjen osana, Kokkonen kertoo.

SPR on varautunut tilanteeseen ja tarjoaa vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille päivän mittaisia täydennyskursseja.

Kurssit on tarkoitettu SPR:n maahanmuuttaneiden ystävä- ja muusta kotoutumista tukevasta toiminnasta kiinnostuneille.

– Kurssin tavoitteena on antaa osallistujille yleiskuva Suomesta maahanmuuttomaana, perusymmärrys kotoutumisesta ja rohkeutta toimia uusissa kulttuurisissa tilanteissa, Kokkonen kertoo ja suosittelee koulutusta heille, jotka haluaisivat mukaan vapaaehtoistoimintaan esimerkiksi hätämajoituksiin.

Kokkonen on toiminut itse SPR:n Vapepassa neljä vuotta.

Outokumpulaisen Rikkarannan kylän järjestämän etsintäkoulutuksen hän lähti mukaan ensin Outokummun osaston toimintaan hallituksen rivijäsenenä ja alkoi osallistua SPR:n toimintaan piiritasollakin.

– Kun tähän on kerran lähtenyt mukaan, niin ei tästä oikein poiskaan osaa mennä. Tässä saa olla tekemisissä hyvin monenlaisten ihmisten kanssa ja tehdä asioita, jotka tuntuvat järkeviltä ja oikeilta, Kokkonen sanoo.

Kun lokakuu alkaa, loppuu Kokkoselta valmiuspäivystäjän pesti. Sen jälkeen voisi olla aikaa siivota se pihamaan puukatos, ehkä tehdä pieni matka moottoripyörällä ja marjastaa ja retkeillä luonnossa perheen kanssa.

– Ja eihän sitä koskaan tiedä, milloin taas tulee tekstiviesti tai muu pyyntö, jolloin Vapepan apua tarvitaan jossakin päin Savo-Karjalaa, sanoo Kokkonen.

– Me vapaaehtoiset kun lähdemme liikkeelle silloin, kun apua tarvitaan. Oli avun tarpeessa eksynyt marjastaja, kadonnut vanhainkodin asukas tai turvapaikanhakija.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä