Julkaistu    |  Päivitetty 
Aimo Salonen

Opiskelijat: Pärjätä pitäisi ja vielä juhliakin – monen nuoren mielenterveys on kovilla paineiden keskellä

Riina Pääkkönen tuntee opiskelijoiden mielenterveysongelmat monen eri roolin ja kokemuksen kautta. Kuva: Aimo Salonen Riina Pääkkönen tuntee opiskelijoiden mielenterveysongelmat monen eri roolin ja kokemuksen kautta. Kuva: Aimo Salonen

Joka kolmas opiskelija kokee uupumusta, ja se näkyy Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n jonoissa, joita ei saada purettua. Mistä tämä johtuu?

– Uskon, että syynä on ihan tämä meidän yhteiskunta, joka luo paineita suoriutua, ja suoriutua vielä hyvin, vastaa Riina Pääkkönen, joka on hankekoordinaattorina Itä-Suomen yliopiston ja sen ylioppilaskunnan yhteisessä SILLAT-hankkeessa, jolla pyritään ehkäisemään yksinäisyyden tunnetta ja syrjäytymistä, tukemaan opiskelukykyä ja edistämään yleisesti hyvinvointia.

Osana hanketta sekä Joensuussa että Kuopiossa on vietty 5.–13. huhtikuuta opiskelijoiden mielenterveysviikkoa, joka huipentuu tänä keskiviikkona Kuopiossa järjestettävään, opiskelijoiden yksinäisyyttä ehkäisevään Tuutko mukaan -päivään.

 

Korona on lisännyt ongelmia, mutta Riina Pääkkösen mielestä nuorten niskaan on kasautunut paineita, jo 1980-luvulta lähtien, jolloin kapitalismi alkoi kehittyä yhä kilpailukeskeisempään suuntaan.

– Yhä enemmän asioista pitäisi selviytyä yksilöinä, eikä niinkään yhteisönä. Nuoret ja nuoret aikuiset kantavat harteillaan todella paljon maailmantuskaa esimerkiksi ilmastonmuutoksesta, Pääkkönen huomauttaa.

Omat paineensa tuo myös itse opiskeluelämä, johon liittyy paljon odotuksia siitä, millaista sen pitäisi olla.

– On ehkä vääristyneitäkin odotuksia ja ennakkokäsityksiä siitä, kuinka onnellista elämää se on. Moni opiskelija muuttaa ensimmäistä kertaa elämässään opettelemaan elämäntaitoja, joita ei opi muualla kuin elämänkoulussa, ja se voi olla shokki.

Yksinäisyys korostuu, kun muut menevät haalarit päällä rientoihin, eikä itsellä ole kavereita, joiden kanssa mennä bilettämään. Yksinäisyys voi olla myös emotionaalista.

– Kavereita ja rientoja voi olla hyvinkin paljon, mutta silti opiskelija voi kokea, että ei kuulu mihinkään, Pääkkönen sanoo.

– Sellaistakin yksinäisyyttä on, että tuntee itsensä jotenkin oudoksi – että vika on itsessä, ja sitten alkaa tulla ajatusvääristymiä, että näin muut ajattelevat minusta, eikä sitten uskalla itse ottaa kontaktia ihmisiin.

 

Mielenterveysviikon aikana Joensuussa on järjestetty muun muassa lautapeli-ilta, käyty kiipeilemässä, menty kierrokselle taidemuseoon ja tehty retki Kolille – kaikki erilaisia alkoholittomia mahdollisuuksia mennä porukalla jonnekin, jossa ei tarvitse pelätä olevansa nurkassa nyhjöttävä huutomerkki, kun rennommat läpänheittäjät bilettävät omissa porukoissaan.

Hankkeen aikana Joensuussa on kehitelty harrastajakaveritoimintaa työkaluksi, jolla samoista asioista kiinnostuneet opiskelijat löytävät uusia ystäviä. Idea herätti kiinnostusta myös Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnassa, missä Pääkkönen kävi esittelemässä sitä.

Syksyllä 2021 alkaneen SILLAT-hankkeen piti päättyä lokakuussa 2022, mutta opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi sille jatkorahoituksen joulukuuhun 2023 saakka.

– Jatkorahoituksen ansiosta ylioppilaskunta saa nyt lisää aikaa tehdä toiminnoista sellaisia, että ne voivat jatkua hankkeen jälkeenkin, Pääkkönen kertoo.

 

Hanke alkoi viime keväänä alkukartoituskyselyllä, jolla selvitettiin, mitä opiskelijat juuri nyt kaipaavat.

– Vastauksissa korostuivat livetapahtumat ja ylipäätään livekohtaamiset, yliopistolla hengailua ja ylipäätään yhteisöllisyyttä yliopistoon, Pääkkönen toteaa.

– Toivottiin myös rutiineja ja sitä, että voisi opiskella yhdessä. Kaivattiin tietoa mielenterveyspalveluista ja siitä, mistä saa apua, jos sitä tarvitsee.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä