Ammatin takana: Robotti ei korvaa ihmistä hitsausalalla

Samaa mieltä on Tommi Saarelainen, 35, joka on ollut töissä Joensuussa John Deerellä vuodesta 2007 saakka.

– Vaikka homma onkin robotisoitunut paljon, se tarkoittaa vain isompia tuotantomääriä. Käsin hitsaajia tarvitaan vielä vuosikymmeniksi ennen robottia ja robotin jälkeen tehtäviin töihin, Saarelainen sanoo.

Hitsauksen ammattilainenhan robotitkin ohjelmoi, mutta eivät tietokoneet vieläkään voi tarkkaa käsityötä korvata. Saarelainen on edennyt 14 vuodessa John Deeren vaativimpaan tehtävään, kuormakoneen pilarien hitsaajaksi.

– Tässä hommassa työn on oltava sataprosenttisen laadukasta, eikä robotti siihen pysty. Meidän hitsaamiamme saumoja tarkastetaan yhtenään ultraäänellä, Saarelainen paljastaa.

Saarelaisen mukaan kuormakoneen kokoamista voi verrata talon rakentamiseen: pilari on perustus, jonka on kestettävä.

– Koko kuormain on pilarin varassa. Siihen tulee nostopuoli ja jatke ja koura, ja kun koura otetaan täyteen puuta, kaikki rasitus on pilarissa, eli sen laadun pitää olla just eikä melkein, Saarelainen konkretisoi.

Saarelainen sanoo, että pilarihitsaajaksi ei välttämättä pysty etenemään, vaikka työvuosia alkaisikin jo olla takana useita.

– Tämä vaatii myös korvien väliä eli keskittymiskykyä, tarkkuutta ja myös koordinaatiota. Vaikka ammattitaitoa olisikin, kaikki eivät pysty pitämään oikeaa etäisyyttä kappaleeseen, joka pyörii, kun sitä hitsataan.

Fyysistä kuntoakin pilarihitsaajan työ vaatii, ja siitä Saarelainen huolehtii harjoittelemalla kuntosalilla.

Onko kova fyysinen kunto sitten pakollinen John Deerellä?

– Ei. Tässä talossa on monen näköistä hommaa, ja on täällä myös hitsaajille kevyempiä töitä, Saarelainen vastaa.

Riverian sivuilta kun lukee levyseppähitsaajalta vaadittavia asioita, luettelossa mainitaan myös itsestäänselvyydeltä kuulostava työturvallisuusohjeiden noudattaminen. John Deerelläkin turvaohjeita painotetaan.

Kun Saarelaisen kanssa mennään ottamaan kuvaa, on halli lounasajan hiljentämä, mutta silti sinne ei ole asiaa ilman lippalakkia, suojalaseja, kuulosuojaimia, huomioliivejä, käsineitä ja turvakenkiä.

– Vaikka meillä pidetäänkin halli siistinä, lattialle on saattanut jäädä joku metallilastu. Semmoinen menee tennarista läpi, Saarelainen huomauttaa.

Töiden pyöriessä hallissa on melua, valokaaria, roiskeita. Huomioliivit ovat ehdottomia, kun hallissa liikkuu trukkeja ja niin sanottuja kittijunia.

– Koneen osat saapuvat meille paketeissa, joita sanotaan kiteiksi, Saarelainen suomentaa termistöä.

Valmiista osista koottavista metsäkoneista päästään levyseppähitsaajan työn kokonaiskuvaan.

– Meillehän kaikki osat tulevat valmiina, mutta työ voi olla hyvinkin vaihtelevaa semmoisessa tehtaassa, missä tehdään tilausten mukaan koko ajan vaihtuvaa tuotetta. Tuote saatetaan valmistaa itse kokonaan alusta loppuun tekemällä osat ensin levyleikkurilla tai polttoleikkaamalla, poraamalla kierteet ja liittämällä hitsaamalla osat toisiinsa, Saarelainen huomauttaa.

– Sitten jos ollaan keikalla korjaushommissa, niin siellähän ei kahta samanlaista työpäivää ole. Keikoille mennään rahan takia, mutta perheellisen hommiahan ne eivät ole.

Saarelainen on edennyt John Deeren vaativimpaan tehtävään, minkä lisäksi hän on talon työsuojeluasiamies ja mukana myös jatkuvan parantamisen tiimissä.

Pitääkö hän työstään?

– Pitäähän tästä vähän tykätä, kun on ollut ammatissa näin pitkään, mutta kyllähän se on raha, jonka takia töissä käydään.

Tuleeko sitä sitten riittävästi?

– Voisihan neuvotteluissa olla liittotasolla parantamisen varaa. Tessin mukaan kun palkkoja maksetaan, niin eihän siitä taloa voi syyttää, jos prosentit ovat jääneet liittoneuvotteluissa pieniksi.

Ammattioppilaitosten sivuja kun katselee, osaksi levyseppähitsaajan koulutusta mainitaan työpaikoilla oppiminen.

– Vastahan ne vuosi takaperin kävivät kouluttamassa työhön opastajia erikseen, ja olin siinä koulutuksessa mukana, Saarelainen kertoo.

– Ei meidän talossa oleteta, että kaveri on meille tullessaan täysi ammattimies. Oppimishalu on se, mistä lähdetään rakentamaan, kun uusi tulokas perehdytetään työhön.

Miten Saarelaisella sitten riittää aika kaikkeen, kun roolina on perehdyttää uutta tulokasta käytännön töihin, ja omatkin työt pitäisi ehtiä tehdä?

– On siinä parantamisen varaa, kun tuotantopaineita tahtoo olla, Saarelainen myöntää.

– Perehdyttämiseen pitäisi kuitenkin oikeasti saada riittävästi aikaa. Maksaahan se perehdyttäminen itsensä takaisin, kun kaveri ei sitten tee virheitä töissään.