Julkaistu    |  Päivitetty 
Aimo Salonen

Operaario Ukraina: Pääsiäisreissu nosti esiin kitkan viranomaistoiminnan ja vapaaehtoisten auttamisen välillä

Ensimmäiset ukrainalaiset tulivat maaliskuussa. Osa uusista tulijoista haluaa nimenomaan Joensuuhun siksi, että tänne jo tulleet ovat kutsuneet sukulaisiaan.  Kuva: Aimo Salonen Ensimmäiset ukrainalaiset tulivat maaliskuussa. Osa uusista tulijoista haluaa nimenomaan Joensuuhun siksi, että tänne jo tulleet ovat kutsuneet sukulaisiaan. Kuva: Aimo Salonen

Ukrainalaisten auttajana tänä keväänä profiloituneella Hannu Vähäkoskella on toivomus: voisiko säädöksiä venyttää, jos yllättävä tilanne tuo siihen painetta?

Taustalla on pääsiäisenä tehty Puolan-matka, jolloin Vähäkosken joukot toivat Suomeen noin 170 ukrainalaista, joista 28 päätyi Joensuuhun vastoin maahanmuuttoviraston ilmoitusta, että Joensuuhun ei saa tuoda uusia ukrainalaisia.

Sen taustalla taas oli, että Joensuun vastaanottokeskuksen 200 paikkaa olivat täyttymässä pahimmoilleen juuri, kun uusi kolonna oli lähdössä Puolaan – ja juuri, kun Puolaan ja Ukrainaan oli lähtenyt suomeksi, ukrainaksi, venäjäksi ja englanniksi tehty tiedote, jonka mukaan Joensuussa on tarjolla lapsille kouluopetusta ja aikuisille työpaikkoja, ja että ukrainalaiset ylipäätään ovat tänne tervetulleita.

– Ennen matkaa olimme keskustelleet hyvässä hengessä kaupungin edustajien kanssa, ja siksi uskalsimme lähettää sen tiedotteen. Sitten Migriltä tuli päivää ennen lähtöä tieto, että Joensuuhun ei saakaan tuoda ihmisiä. Emme me ehtineet enää perua niitä mainoksia, Vähäkoski kertoo.

 

Tultiin tilanteeseen, missä 28 ukrainalaista halusi joka tapauksessa tulla Joensuuhun. Vähäkosken mukaan taustalla on sekin, että jo aiemmin Joensuuhun tulleet olivat kutsuneet tänne sukulaisiaan.

Joensuun vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Teemu Wilen joutui ottamaan yhteyttä Maahanmuuttoviraston tilannekeskukseen ja kysymään, että mitäs nyt tehdään.

– Tilannekeskus katsoi kartalta, että lähimmät vapaat paikat ovat Kemijärvellä. Siinä sitten keskusteltiin puhelimessa, että onko Kemijärvelle ajattaminen tässä tapauksessa tarkoituksenmukaista ja asiakkaan edun mukaista, Wilen kertoo.

Loppujen lopuksi 28 Joensuuhun tullutta saivat kirjautua Joensuun vastaanottokeskuksen asiakkaiksi, jolloin he saavat turvapaikkaa tai tilapäistä suojelua hakeneille tarkoitetut palvelut Joensuusta.

Tapaus paljasti kuitenkin tilanteen, missä säädökset ja käytännöt eivät täysin kohtaa tilannetta, joihin spontaani auttamisen aalto voi käytännössä johtaa.

 

Maahanmuuttovirasto on ilmoittanut, että ukrainalaisia turvaan tuovat vapaaehtoiset ilmoittaisivat Migrille, kuinka monta ihmistä ja keitä he ovat Suomeen tuomassa.

– Maahanmuuttoviraston tilannekeskus koordinoi Suomen kaikkien vastaanottokeskusten resursseja, ja se ohjaa tulijoita sinne, missä on paras valmius ottaa ihmisiä järjestelmän piiriin, Wilen toteaa.

Vähäkoskenkin joukot veivät pääsiäisenä valtaosan tulijoista Migrin ohjeiden mukaisesti Alahärmään ja Lapualle, mutta ne 28 halusivat silti tulla Joensuuhun. Tässä tullaan Vähäkosken toivomaan säädösten venyttämiseen: sen sijaan, että Migri keskitetysti ilmoittaa, että tulijoiden pitää mennä semmoisten vastaanottokeskusten asiakkaiksi, missä kulloinkin on tilaa, se voisi lisätä paikkoja sinne, missä kulloinkin on asiakkaita.

Vähäkoski huomauttaa, että kaikissa niissä paikoissa, missä on asianmukaiset asuinolot, ei välttämättä ole Joensuun tapaan asuntojen lähellä kouluja lapsille ja työpaikkoja aikuisille.

Voisiko Vähäkosken ehdottama käytäntö sitten olla mahdollista?

– Voiko ihmisiä tuoda vieraalle paikkakunnalle tietämättä, että heillä on asunto, Teemu Wilen heittää vastakysymyksen.

Hannu Vähäkosken mukaan pääsiäisen aikaan oli tiedossa 30 kilometrin säteellä yli sadalle ihmiselle väliaikainen majoitus, joita tarjosivat niin yksityiset ihmiset kuin seurakunnatkin.

– Olivatko ne asumissäädökset täyttäviä? Oliko niissä lukittavat ovet ja murrosikäisille omat tilat, Wilen kysyy. Vähäkoski vastaa, että kaikissa oli ruokahuollot ja omat makuuhuoneet.

Nyt maahanmuuttovirasto on antanut Savo-Karjalan SPR:lle toimeksiannon etsiä Joensuun vastaanottokeskukselle 200 uutta säädökset täyttävää asuntopaikkaa.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä