Julkaistu    |  Päivitetty 
Petteri Puhakka

Historia: Joensuulainen räätäli Johan Sorsén oli yritteliäs menestyjä, jonka elämä koki kovia kolhuja

Väritetyssä valokuvassa 64-vuotias Johan Sorsén Yhdysvalloissa vuonna 1903. Kuvan otti Alatorniosta lähtöisin ollut amerikkalaistunut valokuvaaja John (Juho) Stolt.  Kuva: Pohjois-Karjalan museo Väritetyssä valokuvassa 64-vuotias Johan Sorsén Yhdysvalloissa vuonna 1903. Kuvan otti Alatorniosta lähtöisin ollut amerikkalaistunut valokuvaaja John (Juho) Stolt. Kuva: Pohjois-Karjalan museo

Joensuussa käsityöläisyys eli 1800-luvun puolenvälin jälkeen kultakautta.

Muun muassa lukuisia vaatteiden tekoon erikoistuneita räätäleitä muutti kaupunkiin. Yhdellä tunnetuimmista paikkakunnan räätäleistä, Johan Sorsénilla, oli ammatillisesti menestyksekäs, mutta järisyttävän kovia henkilökohtaisia kolhuja sisältänyt elämä.

 

Kontiolahdella vuonna 1838 maatilatyöläisen perheeseen esikoisena syntynyt Johan Sorsa, tuleva Sorsén, muutti 14-vuotiaana Joensuuhun räätäli Petter Pakarisen oppipojaksi.

Kaukaa viisas isä oli kannustanut teini-ikäistä poikaa hakemaan elantoa raskaan maatilatyön ulkopuolelta. Käsityöläisille oli noina aikoina todellista kysyntää, kun teollinen vaatetuotanto odotti vielä tulemistaan.

Räätäli-oppipojan arkeen kuului paljon kodinhoitoon liittyviä tehtäviä. Varsinaista ammattia opittiin siinä sivussa, jos ja kun aikaa asioihin perehtymiselle oli. Kun osaamista oli saatu kisällitodistuksen verran, lähdettiin ajan hengen mukaisesti hakemaan lisäoppia muualta. Johanin kohdalla se tarkoitti räätäliopettajansa tavoin matkaa Viipuriin, jonne hän muutti 19 vuoden iässä vuonna 1857.

 

Johan haki ensimmäisen Viipurin-matkansa jälkeen räätäliksi vaadittavaa lisäoppia vielä muista paikoista muutaman vuoden ajan. Ensin hän oli kisällinä Helsingissä, sitten jonkin aikaa Joensuussa räätäli Abel Koposen apurina. Lopulta tie vei vielä uudemman kerran Viipuriin räätäli Nils Nilssonin työntekijäksi.

Nuoren miehen elämä ei ollut pelkää käsityöläiseksi kouliintumista ja räätälintodistuksen tavoittelua. Johan päätyi Viipurissa 23-vuotiaana naimisiin häntä kolmisen vuotta nuoremman räätälin tyttären Maria Enqvistin kanssa. Parin vuoden kuluttua perheeseen syntyi tytär, Rosa Vilhelmina.

Muitakin käänteitä elämässä tapahtui. Sorsa-sukunimi vaikutti hieman ”maalaiselta”, varsinkin kun tavoitteena ollut räätälin ammatti katsottiin sääty-yhteiskunnassa porvarilliseksi. Viipurissa ollessa Johanin sukunimi vaihtuikin jossakin välissä Sorsasta Sorséniksi. Viimeksi mainitun ajateltiin kuulostavan Sorsaa hienommalta ja uskottavammalta.

 

Sorsénien palattua Joensuuhun kesällä 1864 elämä sujui puolisentoista vuotta onnellisten tähtien alla. Johanin kisällikausi oli takana ja hänelle tuli mahdollisuus itselliseen räätälintyöhön. Työtilauksia riitti, ja vaimo Maria alkoi odottaa perheeseen toista lasta.

Kohtalo puuttui kuitenkin odottamattomalla ja karmivalla tavalla peliin, kun vaimo ja perheeseen odotettu toinen lapsi kuolivat synnytyksessä loppuvuonna 1865. Surutaakan murtamaa räätäliä koeteltiin pian vielä toistamiseen. Hänen ainoa tyttärensä menehtyi tartuntatautiin vajaa vuosi edellisen tragedian jälkeen.

Yksin jäänyt Johan oli vaikeuksista huolimatta selviytyjä. Ehkä hän kykeni ajattelemaan niin, että se mikä ei nujerra, vahvistaa. Kohtalo päättikin kääntää kovia kokeneen miehen elämän kirjaan puhtaan kirjoittamattoman sivun.

 

Vain muutama kuukausi esikoistyttären menehtymisen jälkeen Johanin elämään astui uusi rakkaus.

Elämä alkoi jälleen kantaa. Helsingistä Joensuuhun 20-vuotiaana muuttanutta Adolfina Ferneliusta ja Johania yhdisti varsinkin molempien kokema suuri suru, sillä Adolfinan isä ja äiti olivat kuolleet hänen ollessaan varhaisnuori.

Räätäli Sorsénin hyvin menestynyt räätälinverstas toimi Joensuussa Kauppa- ja Malmikadun kulmauksessa, lähellä nykyistä Citymarkettia. Räätälinä Johan jatkoi vakiintuneita käsityöläisperinteitä, sillä hänen liikkeessään oli vuosien saatossa lukuisia oppipoikia ja kisällejä, tulevia ammattilaisia.

 

Osa perheen pojista lienee myös ollut työnteon satunnaisina apureina. Ainakin silloin, kun he koulunkäynniltään tai muilta riennoiltaan ehtivät.

Räätäli Sorsénin elämä oli Joensuussa varsin aktiivista myös leipätyön ulkopuolella. Taiteilijaluonteena hän osasi laulaa ja näytellä. 1860–70-luvuilla hän olikin perustamassa ja kehittämässä käsityöläisten mieskuoroa ja laulu- ja lukuseuraa.

Käsityöläisten toimintaedellytysten edistäminen oli räätäli Sorsénille sydämen asia muutoinkin kuin taiteellisen ilmaisun kulmasta. Monivuotisena kaupungin valtuusmiehenä hän pystyi vaikuttamaan kaupungin päätöksentekoon. Hän oli myös Kauppa- ja Teollisuusporvariyhtiön perustajia ja toimi Sunnuntaikoulun opettajana. Molemmissa Johan pystyi edistämään kaupungin käsityöläisten asemaa.

 

Lasten paremman elämän edellytysten rakentaminen kiinnosti sekin energistä räätäliä. Käytännössä lasten turvattua tulevaisuutta rakentavia asioita nousi esiin etenkin silloin, kun Johan oli Sunnuntaikoulun opettajana ja puhui koulutuksen laajentamisesta yleisemminkin niin, että kaupunkiin saataisiin yliopistoon johtava opinahjo.

Koulunkäynti koettiin Sorsénin perheessä myös omakohtaisesti sijoituksena tulevaan. Johanin perheeseen oli ehtinyt tulla 1880-luvun taitteeseen mennessä kahdeksan lasta. Varsinkin perheen vanhimmille pojille ajateltiin kouluttautumiseen olevan parempia mahdollisuuksia muualla kuin Joensuussa. Niinpä räätälin perhe muutti 1880-luvun alussa Ouluun.

Räätäli Sorsén ehti pitää Oulussa verstastaan ainakin kolmessa eri sijainnissa. Menestys oli alussa hyvää, mutta 1880-luvun lopussa tuli taloudellisia vaikeuksia ja lopulta konkurssi vuonna 1887. Vaikeuksien taustalla saattoi olla se, että räätälintyölle oli tullut vuosisadan loppua kohden hieman vähemmän kysyntää.

Johan oli Oulun kaupungin valtuusmiehenä neljän vuoden ajan aktiivinen toimija, mutta omaa räätälinliikettä ei sekään aktiivisuus pelastanut.

 

Perheen vanhimmat pojat Arthur, Karl Johan ja Oskar muuttivat 1880-luvun puolivälin jälkeen Oulusta Yhdysvaltoihin. He ajattelivat monien muiden aikalaisten tavoin löytävänsä meren takaa parempaa elämää. Samalla he välttivät Venäjän vallan aikaisen nuorille miehille kuuluvan asepalveluksen.

Johan kävi lyhyesti poikiensa luona Yhdysvalloissa ja muutti vuonna 1890 perheenjäsenineen Oulusta syntymäkuntaansa Kontiolahdelle ja päätti elättää itsensä jatkossa maanviljelijänä. Yli 20-vuotinen räätälintyö oli taakse jäänyttä aikaa.

Amerikkaan muuttaneet Sorsénin pojat olivat menestyneet elämässään erinomaisesti. Isänsä jalanjälkiä osin seuranneesta Arthurista oli tullut räätäliliikkeen pitäjä ja liikemies. Karl Johanista taas tuli ensin apteekkari, sitten lääkäri ja suomalaisen yksityissairaalan johtaja. Oskar taas eteni kohti menestyksekästä hammaslääkärin uraa.

Poikien menestys oli Johan-isälle suuri ilon aihe ja toi myös taloudellista turvaa. Kontiolahden Kervilän tila oli nimittäin siirtynyt järjestelyjen kautta Yhdysvalloissa asuvien poikien, Arthurin ja Karl Johanin, omistukseen. Vuonna 1898, noin seitsemän vuoden maanviljelijäkauden jälkeen, Johan muutti perheensä kanssa pysyvästi ulkomailla menestyneiden poikiensa asuinseudulle.

 

Kalman ankara käsi ei ollut unohtanut entistä käsityöläistä. Se oli päättänyt koetella elämän kolhuissa jo aiemmin rajusti runnellun räätäli-maanviljelijän kestokykyä vielä muutamaan otteeseen. Kävi nimittäin niin, että 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä kaksi aikuista tytärtä ja lääkärinä menestystä saavuttanut Karl Johan menehtyivät.

Etenkin lääkäripojan kuolemaan vuonna 1907 liittyneet epäselvät ja vielä tänäkin päivänä arvoituksen sisältävät seikat lienevät kuormittaneet jo ikääntynyttä Johania sillä tavoin, että hän siirtyi ajasta iäisyyteen 70-vuotiaana, puolitoista vuotta poikansa jälkeen ja kolmisen vuotta ennen vaimoaan.

Joensuussa 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla kaupunkilaisia vaatettanut räätäli Johan Sorsén oli yritteliäs menestyjä ja moneen ehtinyt mies. Hän eli periksiantamattomasti ja uskoi tulevaisuuteen. Vaikka Johan koki omakohtaisesti elämän perustaa suuresti järkyttäneitä asioita, ei hän silti koskaan lannistunut.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä