Julkaistu    |  Päivitetty 
Hanna-Mari Lappalainen

Ammatin takana: Suuhygienisti kohtaa työssään häpeää ja pelkoa

Heli Karvonen on työskennellyt suuhygienistinä jo 19 vuotta. Miun paikassa hän aloitti vastaavana suuhygienistinä vuonna 2017. Kuva: Hanna-Mari Lappalainen Heli Karvonen on työskennellyt suuhygienistinä jo 19 vuotta. Miun paikassa hän aloitti vastaavana suuhygienistinä vuonna 2017. Kuva: Hanna-Mari Lappalainen

Suuhygienisteille kyllä töitä löytyy, jos vain innokkaita tekijöitä riittää. Tätä mieltä on joensuulaisen Miun paikan vastaava suuhygienisti Heli Karvonen, joka on toiminut ammatissa jo 19 vuotta.

Karvonen kertoo hammaslääkärin olleen lapsuutensa haaveammatti, mutta välissä ajatus unohtui.

– Lukion jälkeen hain ensin ihan toiselle alalle opiskelemaan, mutta en päässyt sisään. Sitten aloin miettiä, että no miksi en hakisi suun hoidon alalle, kun se oli haaveenani alun perinkin. Kuopiossa sattui olemaan silloin haussa suuhygienistikoulutus, joten päätin, että kokeillaan.

– Tässä on kokeilun tulos, Karvonen naurahtaa.

 

Valtaosa suuhygienisteistä työskentelee potilastyössä julkisella tai yksityisellä sektorilla. Heli Karvonen on työskennellyt koko uransa yksityisellä sektorilla Joensuussa.

– Työtehtäväni ovat hyvin samanlaisia kuin julkisellakin puolella: ennaltaehkäisen suusairauksia, kiinnityskudossairauksia ja infektioita, teen jälkiseurantaa ja opastan omahoidossa. Teen myös esteettisiä hoitoja, kuten erilaisia puhdistuksia ja valkaisuja, Karvonen kertoo.

Lisäksi Karvosen työnkuvaan kuuluvat vastaavana suuhygienistinä myös hallinnolliset työt. Karvosen mukaan suuhygienistin tärkein tehtävä on kuitenkin edistää ja hoitaa väestön suun terveyttä. Suuhygienistien kysyntä on hänen mukaansa kasvanut reippaasti viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana.

– Suuhygienistien käyttö on lisääntynyt, ja hygienisti kuuluu nykyisin kaikkien hammaslääkäriasemien perusvarustukseen. Kyse on tiimityöskentelystä; erityisesti ien- ja suusairauksien hoito kulkee tiiviisti käsi kädessä hammaslääkärin työn kanssa.

Nykyisin suuhygienistit tekevät lisäksi yhä enemmän yhteistyötä myös muiden alojen ammattilaisten, kuten puhe- ja toimintaterapeuttien, sosiaalialan asiantuntijoiden ja opettajien kanssa.

 

Heli Karvosen mukaan on aina etu, jos suuhygienisti – tai kuka tahansa suun hoidon ammattilainen – pystyy antamaan asiakkaalle itsestään jotakin muutakin kuin itse työn.

– Rauhallinen, kuunteleva ja kannustava ote työhön on aina tarpeen – erityisesti silloin, jos asiakkaalla on hammashoitopelkoa. On hyvä, jos osaa jutella asiakkaille jostakin muustakin kuin vain hampaista, sillä se rentouttaa ilmapiirin, Karvonen sanoo.

Karvonen tietää monen saapuvan suun terveyden ammattilaisen vastaanotolle häpeissään, mikäli edellisestä käynnistä on pitkä aika.

– Häpeää ei todellakaan tarvitse tuntea. Me olemme täällä sitä varten, että asiat voidaan hoitaa kuntoon.

Jos asiakkaalla on kova hammashoitopelko, voidaan tarvittaessa ensin varata asiakkaalle pelkkä keskustelukäynti, jonka aikana ei vielä tehdä toimenpiteitä.

– Itse hoitotilanteessa kaikista tärkeintä on hoitaa asiakasta tämän omassa tahdissa ja antaa tarvittaessa aikaa huokaista. Toiset tykkäävät, että selostan tarkkaan, mitä milloinkin teen, ja toiset taas eivät halua tietää mitään. Minulla on tapana kysyä asiakkaalta, kuinka hän toivoo tehtävän.

Karvosen mielestä suuhygienistin työssä antoisinta on erilaisten ihmisten kohtaaminen ja se, että hän pystyy auttamaan asiakasta saamaan terveen suun.

– Parhaimmillaan se parantaa elämänlaatua kokonaisuudessaan, Karvonen summaa.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä