Julkaistu    |  Päivitetty 
Aimo Salonen

Ammatin takana: Sähköasentaja Janne Monosen mukaan tekeville kyllä töitä löytyy – "Tämä työpaikka oli tiedossa jo ennen armeijaan menoa"

Haastattelupäivänä Janne Mononen pisti uusiksi Kontiolahden vesitornin lähitienoon katuvalaistusta. Kuva: Aimo Salonen Haastattelupäivänä Janne Mononen pisti uusiksi Kontiolahden vesitornin lähitienoon katuvalaistusta. Kuva: Aimo Salonen

Aurinko hellii Kontiolahden vesitornin seutua, kun Kontio-Sähkö Oy:n sähköasentaja Janne Mononen laittaa Muurarintien ulkovalaistusta uusiksi.

– Sattuipa hieno päivä tälle työlle! Yleensä näitä tehdään syksyllä räntäsateessa, Mononen kertoo.

Haastattelupäivänä tehtiin Kontiolahden kunnan töitä. Kunta oli asentanut joitakin vuosia sitten maakaapelit, ja nyt on aika luopua ilmalinjoista ja vanhoista puupylväistä. Edellisenä päivänä oli asennettu uudet metallipylväät.

– Koko tälle alueelle tulee uusi katuvalaistus. Äsken sain tehtyä Rakentajantien loppupään, ja nyt kuorin nuo neljä pylvästä, Mononen selittää.

– Näihin laitetaan kutistepää, eli kutistetaan kaapelin pää, laitetaan kutistesukka, että kosteus ei pääse kaapeliin.

 

Mononen kehuu työnsä vaihtelevuutta, Kontio-Sähkön kaltaisessa firmassa ei juuri kahta samanlaista työpäivää ole. Välillä tehdään töitä kunnalle, välillä yksityisille asiakkaille.

Haastattelupäiväkin on siitä hyvä esimerkki, alkujaan kun haastattelu oli sovittu aivan toiseen paikkaan ja toisenlaiseen työtehtävään.

– Syynä paikan vaihtoon on, että harjoittelijallani oli tänään hammaslääkäri. Siinä toisessa hommassa on harjoittelijalle enemmän nähtävää, niin että tulin tänään tänne kytkemään nämä, ja mennään siihen toiseen paikkaan huomenna.

Harjoittelija pääsi mukaan yksityisen tilaamalle keikalle uudisrakennuksen hallikokonaisuuteen, jossa asiakas säilyttää autojaan.

 

Työhön siis kuuluu myös mentorointi alalle opiskelevien harjoittelujaksoilla.

– Onhan se kivaa jakaa tietoa oppilaille. Nykyään vain ammattikouluilla taitaa olla niin paljon muuta, että oppilaiden käytännön tekeminen jää aika vähälle, Mononen kertoo.

– Paljon pitää näyttää kädestä pitäen, joskus suurin piirtein siitä lähtien, miten vasaraa pidetään kädessä. Meillä nämä kyllä on olleet viime aikoina hyviä. Tämä nykyinenkin harjoittelija jää meille sitten kesätöihin.

Mononen sanoo, että alan työllisyysnäkymät ovat hyvät. Tekevät ja osaavat kaverit löytävät kyllä töitä.

Mononen itse valmistui silloisesta Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymästä eli nykyisestä Riveriasta vuonna 2016.

– Olin opiskeluaikana harjoittelemassa Kontio-Sähköllä. Valmistumisen jälkeen menin puoleksi vuodeksi armeijaan, ja tämä työpaikka oli tiedossa jo ennen armeijaan menoa.

Monosen opiskeluaikaisiin näyttöihin kuului myös menestyminen Taitaja-kisassa eli ammattioppilaitosten SM-kilpailussa, jossa hän sijoittui kolmanneksi.

 

Mikä sitten sai Monosen valitsemaan juuri tämän alan?

– Se vain tuntui silloin kiinnostavalta, ja ihan oikea valinta se oli. Kyllä minä olen tästä työstä tykännyt.

Keikat vievät sähköalan töihin laidasta laitaan: on uusien rakennusten sähköjen asennuksia ja on vanhojen talojen remontteja ja erilaisten vikojen etsintöjä.

– Kyllähän niitä löytyy niitäkin, että jotkut värkkää asennuksia itse. Se on vähän... miten sen sanoisi...

Mononen hakee korrektia ilmausta ja toteaa sitten, että jokainenhan päättää tietysti itse, mitä omassa talossaan tekee, mutta...

– Se on vain sitten niin, että meidän pitää aina tarkistaa kaikki ja testata, että kaikki toimii, eikä me aina niitä omia virityksiä hyväksytä.

Onko joku viritelmä joskus jopa kauhistuttanut?

– Kyllähän ne joskus, mutta sitten ne vain pitää purkaa ja kasata uudestaan.

Mononen naurahtaa, kun häneltä kysyy esimerkkiä jostain erityisen karmeasta viritelmästä.

– Niitä nyt on laidasta laitaan. Pitäisi etsiä niistä jotain valokuvia.

 

Tutkinnon virallinen nimi on sähkö- ja automaatioasentaja.

– Teollisuudessa on paljon automaatiota, ja tuleehan automaatiojärjestelmiä nykyisin aika paljon omakotitaloihinkin, Mononen sanoo.

Jatkokoulutustakin on tarjolla – vaikkapa ammattitutkinto, jossa kaikkiin alan asioihin syvennytään enemmän niin, että tutkinnon suorittaja saa asennusoikeudet.

Ja mitä se sitten tarkoittaa? Johan ammattikoulutuksen saanut ihminen tekee laillisesti sähköasennuksia.

– Yrityksissä tai urakoitsijalla pitää olla aina vähintään yksi henkilö, jolla on asennusoikeudet, ja jonka oikeuksilla muut tekevät töitä, Mononen selventää.

 

Millainen on hyvä sähköasentaja? Semmoinen, joka tekee hyvien asennustapojen ja määräysten mukaisesti, vastaa Mononen.

Toimittajan kysymykset alkavat olla lopussa. Onko jotain oleellista, joka olisi syytä vielä nostaa esille?

– No jos joku lukee jutun, niin sille terveisiä, että älä tee itse. Tilaa mieluummin ammattilaiset paikalle.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä