Julkaistu    |  Päivitetty 
Hanna Käyhkö

Ukrainalaiset: Joensuussa on reilut 600 Ukrainan sotaa paennutta ihmistä, joille etsitään nyt monin tavoin kotouttamiskeinoja

Joensuussa heräsi heti keväällä iso halu auttaa sodan jalkoihin jääneitä ukrainalaisia. Toukokuussa järjestettiin suuri mielensoitus rauhan puolesta. KUVA: LARI LIEVONEN Joensuussa heräsi heti keväällä iso halu auttaa sodan jalkoihin jääneitä ukrainalaisia. Toukokuussa järjestettiin suuri mielensoitus rauhan puolesta. KUVA: LARI LIEVONEN

Maaliskuun alkupäivistä alkanut sotaa paenneiden ukrainalaisten virta Suomeen ja Joensuuhun on tasaantunut mutta ei hyytynyt. Tällä hetkellä Pohjois-Karjalassa on arvioiden mukaan runsaat 600 ukrainalaista. Tarkkaa lukua ei tiedetä, sillä kaikki maahan tulleet eivät ole ilmottautuneet viranomaisille.

Joensuussa kaupungin virkamiehet sekä muut toimijat pyrkivät pysymään tilanteen tasalla kokoustamalla lähes viikottain. Joensuun strategiajohtaja Sami Laakkonen kertoo, että tapaamisissa nousee usein esiin pieniä, tärkeitä tietoja maahan tulleiden ihmisten tilanteista.

– Avoin yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää, että sotaa paenneille ihmisille saadaan autettua mahdollisimman hyvin. Joensuun palveluissa ja viestinnässä olemme huomioineet ukrainan- ja venäjänkieliset entistä paremmin, jotta apu esimerkiksi kaupungin verkkosivujen kautta olisi löydettävissä paremmin.

 

Ukrainan pakolaisia majoitetaan tällä hetkellä Joensuussa useamman toimijan kautta. Kaupunki on vuokrannut Joensuun kotien kautta 75 asuntoa sotaa paenneille ihmisille pääasiassa Noljakasta ja Rantakylästä.

Huhtikuussa Joensuussa aloittanut vastaanottokeskus puolestaan on tähän mennessä saanut majoitettua 56 asuntoon ukrainalaisia pakolaisia. Merkittävässä roolissa pakolaisten majoittamisessa ovat edelleen yksityiset ihmiset ja muut toimijat.

 

Ukrainalaisia on ilmoittautunut TE-toimistoissa noin nelisenkymmentä. Viikottain uusia hakijoita ilmoittautuu 5–10, ja ilmoittautuneiden määrä lisääntyy joka viikko.

– Koko Suomessa on nähtävissä, että ukrainalaiset eivät ole olleet kovin aktiivisia TE-toimiston suuntaan. Olemme arvelleet, että se johtuu kulttuurisista eroista; heillä varmaankin on hyvin erilaisia tapoja ja kokemuksia työllistymisestä kuin Suomessa, sanoo Luotsi-hankkeen valmennuspäällikkö Marjatta Rummukainen.

Työnhakijoiksi ilmottautuneista 80 prosenttia on naisia. Työnhakijoiden kielitaito on yleensä ukraina, venäjä ja mahdollisesti englanti.

– Sikäli tilanne on positiivinen, että Pohjois-Karjalassa kuten koko Suomessa on työvoimalle kova tarve tällä hetkellä. Suurin ongelma on kuitenkin kielitaito. Monet työnhakijat ovat ilmaisseet halunsa opiskella suomen kieltä mahdollisimman nopeasti.

Joensuuhun majoittuneissa ukrainalaisissa on luonnollisesti monen alan ammattilaisia. Listalla on esimerkiksi hammashoitaja, fysioterapeutti, opettaja, lakimies, rakennusinsinööri ja somemarkkinoija.

Työllisyysasioissa ukrainalaisia on autettu TE-toimiston sekä Luotsin kautta.

– Suurimmat haasteet täällä työllistymiselle tällä hetkellä ovat yhteisen kielen puuttuminen sekä prosessien vieraus. Pyrimme auttamaan ukrainalaisia työsopimusten, verokorttien ja pankkiasioiden kanssa, Marjatta Rummukainen kertoo.

 

Joensuuhun on Ukrainasta tullut runsaasti kouluikäisiä lapsia, joiden opetusta alettiin kouluissa järjestellä lennosta kevättavella. Parissa kuukaudessa opetus on löytänyt jonkinalaiset uomansa.

Esi- ja peruskouluikäisten lasten opetusryhmiä on esimerkiksi Karsikossa ja Noljakassa kolme ryhmää, Pataluodossa kaksi ja Utrassa yksi. Opetus alkaa kaikilla kieli- ja kulttuuriryhmillä valmistavalla opetuksella, jossa opiskellaan suomen kieltä sekä eri oppiaineita soveltuvin osin.

– Valmistavan opetuksen tärkeä tavoite on kotouttamisen tukeminen, kertoo Joensuun kaupungin kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen palvelupäällikkö Maria Pikkarainen.

Osana valmistavaa opetusta on myös järjestetty perhekoulu, jota on järjestetty kevään ajan kerran viikossa maanantaisin. Perhekoulussa on lisätty perheiden ja koulun välistä yhteistyötä sekä koetettu parantaa koko perheen kotoutumista.

Ukrainaista paenneista nuorista lukiolaisista on Joensuussa otettu koppi Aikuislukion alaisuudessa, jossa heille on perustettu oma ryhmä. Osa opetuksesta on etäopetusta Ukrainaista, jotta päättökokeensa tänä kesänä suorittavat nuoret saavat opetukseensa tukea.

– Etäopetusta lukiolaiset saavat päättökokeiden aineissa eli ukrainan kielessä, historiassa ja matematiikassa. Lähiopetuksena heille opetetaan suomen kieltä, liikuntaa, taiteita sekä yhteiskuntaoppia, Maria Pikkarainen sanoo.

– Meillä opetuksen vastuuhenkilöinä on kaksi Joensuussa asuvaa ukrainalaista opettajaa.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä