Julkaistu    |  Päivitetty 
Marko Siintomaa

Heilin koeajo: BMW:n sukuinen urheiluauto

Toyota Supra on näyttävän näköinen ja perinteinen urheiluauto pitkine keuloineen. Muotoilu on Toyotan omaa, mutta pinnan alla on paljon yhteistä BMW Z4:n kanssa. Tämä auto ei sovellu ujoille, sillä kadulla päät kyllä kääntyvät. Kuva: Marko Siintomaa Toyota Supra on näyttävän näköinen ja perinteinen urheiluauto pitkine keuloineen. Muotoilu on Toyotan omaa, mutta pinnan alla on paljon yhteistä BMW Z4:n kanssa. Tämä auto ei sovellu ujoille, sillä kadulla päät kyllä kääntyvät. Kuva: Marko Siintomaa

Toyotalla on pitkä historia urheiluautojen saralla aina vuonna 1965 julkaistusta Toyota 2000 GT:sta lähtien. Myöhempien aikojen mallinimiä ovat olleet esimerkiksi MR2, GT86, Celica ja Supra.

Kun neljännen sukupolven Supran tuotanto loppui vuonna 2002, Toyotalta puuttui pitkän aikaa automallistostaan kaksipaikkainen tehokas urheiluauto. Lexuksella toki oli urheiluautoja, mutta itse päämerkiltä se puuttui.

Viidennen sukupolven Supra tuli vuonna 2019 paikkaamaan tätä, ja se on hyvin tiiviisti suunniteltu BMW:n kanssa. Jotkut voivat kysyä ehkä jopa aiheellisesti, joten onko uusi Supra vain BMW Z4:n peltikattoversio?

Supran ulkomuoto on näyttävän näköinen ja noudattaa perinteisen urheiluauton teemaa. Konepelti on pitkä ja matkustamo takana. Takakontin luukku on saranoitu katon laidasta ylhäältä, joten luukku aukeaa reilusti.

Itse tavaratilan koko ei päätä huimaa, ja se onkin lähinnä Yariksen kokoluokkaa eli 290 litraa. Siihen kuitenkin mahtuu kahden matkustajan kevyet matkatavarat, mutta isoja matkalaukkuja on turha sovitella mukaan.

Leveästä oviaukosta sisälle pujottautuessa tulee mieleen, että tämä ei ole selkä- tai jalkavaivaisen auto. Sisällä kuskin paikalla istutaan matalalla, ja penkissä sekä ratissa riittää säätöjä runsaasti täydellisen ajoasennon saavuttamiseksi. Tunnelma on hieman ahtaan oloinen, mutta juuri tällaisen auton teemaan sopiva.

Tuulilasi on aavistuksen kaukana ja näkymä ulos myös matala. Kojetaulun kaikki auton käyttöön liittyvät nappulat ja vivut ovat juuri oikeassa paikassa.

Kojetaulua katsellessa tulee väkisin mieleen nykyiset BMW:t, sillä kaikki on kuin bemarissa. Toki ratissa on Toyotan logo, mutta siihen se vaikuttaa äkkiseltään jäävän. Koeajoautolla on hintaa noin 90 000 euroa, joten tähän rahaan on syytä olettaa työnlaadun olevan moitteetonta, ja näin on myös tilanne.

 

Konepellin alle katsoessa alkaa paljastua BMW-yhteistyö. Moottori on sama kuin BMW Z4:ssa eli kolmelitrainen suorabensakutonen ahdettuna. Tehoa lupaillaan olevan 250 kW/340 hv ja vääntöä 500 Nm. Nollasta sataan lukemaksi ilmoitetaan 4,3 sekuntia, mutta auto tuntuu ajossa lukemia tehokkaammalta.

Painojakauma on urheiluautolle ihanteellinen 50 prosenttia / 50 prosenttia. Renkaat ovat edessä 255/35 R19 ja takana 275/35 R19. Mikäli luistonestoa napsuttelee sopivaan asentoon, niin varsinkin takarengaskulut voivat nousta äkkiä suureksi. Nakki nimittäin palaa varsin herkkään, mikäli tietokone ei ole suitsimassa luistelua.

Suprasta löytyy myös Launch control eli lähtöjä helpottava järjestelmä. Napeista järjestelmä päälle, jarru ja kaasu täysin pohjaan, kaasun vapautus, ja sitten kyllä liimaa selkää penkkiin moottorin pauhatessa! Kiihtyvyys on väkevää, eikä jää epäselväksi, minkälainen hevostarha konepellin alla majailee.

 

Toyota Supra on auto, joka ostetaan enemmän tunteella kuin järjellä. Joillekin tämä voi olla ainut auto päivittäiseen ajoon, mutta Supra soveltuu myös mainiosti fiiliksen nostatukseen viikonloppuisin. Siihen se onkin mitä mainioin tunnelmannostattaja.

Kaupungissa pyörittely luonnistuu myös hyvin, kunhan muistaa auton pitkän keulan. Eturenkaat kääntyvät reilusti, mikä auttaa kaupungissa. Sain maahantuojan luvalla käydä autolla ajamassa muutaman kierroksen Ahveniston moottoriradalla. Rata muistuttaa lähinnä vuoristorataa, ja luoton pitää olla autoon kunnossa, jotta siellä uskaltaa ajaa isoa kovaa.

Supra menee juuri kuten tällaiselta autolta voikin odottaa, eli rata-ajo on suuri nautinto, ja luotto autoon vahva. Rata-ajossa voimaa riittää ja meno on tietyllä tavalla ilmeetöntä, mutta täysin ennakoitavaa. Kaiken kaikkiaan mahtava auto ajaa rataa.

Supran ohjauksessa on hienosti tuntumaa, joka on ollut välillä kadoksissa BMW-tuotteissa korimallien siirryttyä F-kirjaimella alkaviin koodeihin. Polttoaineenkulutuksesta sen verran, että 100 km/h -maantienopeudella keskikulutus oli 6,7 l/100 km, jota on pakko pitää kohtuullisena ottaen huomioon auton tehovarat.

 

Toyota on tehnyt pitkäjänteistä työtä hauskojen autojen saralla, ja GR Supra on tästä hyvä esimerkki. Puristit saattavat hieman nyrpistellä nenäänsä, että onko Supra enemmän bemari kuin Toyota. Tämän ei saa antaa haitata, sillä Supra-kuskilla on hymy naamalla herkästi, ja se auttaa unohtamaan äkkiä kaiken muun kauniina kesäpäivänä kruisaillessa.

Jos uuden Supran haluaa välttämättä manuaalivaihteistolla mainiosti toimivan kahdeksanvaihteisen automaatin sijaan, niin sellainen vaihtoehto on myös tulossa.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä