Julkaistu    |  Päivitetty 
Elisa Muhonen

Opiskelu: Kansainväliset opiskelijat harjoittelupaikkoja vailla

Karelia-ammattikorkeakoulun tutkinto-opiskelijat Yosra Abu Deham ja Andrea Cuba toivovat tulevaisuudessa työllistyvänsä Joensuuhun. Kuva: Elisa Muhonen Karelia-ammattikorkeakoulun tutkinto-opiskelijat Yosra Abu Deham ja Andrea Cuba toivovat tulevaisuudessa työllistyvänsä Joensuuhun. Kuva: Elisa Muhonen

Karelia-ammattikorkeakoulussa on havahduttu kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelupaikkojen riittämättömyyteen korkeakoulun englanninkielisissä tradenomi- ja insinöörikoulutuksissa. Oppilaitoksessa on tällä hetkellä 147 kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa.

– He ovat enimmäkseen Euroopan ulkopuolisista maista, Kansainvälinen uraohjaamo -hankkeen projektipäällikkö Sini-Tuuli Saaristo kertoo.

Projektiasiantuntija Sanna Jeskanen painottaa harjoittelun olevan pakollinen osa jokaisen opiskelijan tutkintoa. Erityisenä haasteena on harjoittelupaikkojen löytyminen kansainvälisille opiskelijoille.

– Harjoittelu maakunnassa antaa kansainvälisille opiskelijoille mahdollisuuden tutustua suomalaiseen työelämään ja verkostoitua alueelle.

 

Hanketyöntekijöiden mukaan Joensuussa olevien yritysten tottuneisuus kansainvälisiin opiskelijoihin ja työntekijöihin vaihtelee suuresti. He kannustavatkin kaikenlaisia työpaikkoja toivottamaan ulkomaalaiset opiskelijat tervetulleiksi, sillä harjoittelu antaa tilaisuuden hyödyntää erilaisista taustoista tulevien opiskelijoiden osaamista ja kulttuurin tuntemusta.

– Monet yritykset ovat huomanneet, ettei kansainvälisen opiskelijan ottaminen mukaan työyhteisöön ollutkaan niin haastavaa kuin mitä he aluksi olettivat. Kokemukset ovat pääsääntöisesti olleet positiivisia sekä opiskelijoiden että työnantajien osalta, Jeskanen kertoo.

Kansainväliset opiskelijat nähdään myös keinona vähentää Pohjos-Karjalaa vaivaavaa työvoimapuutetta.

– Hankkeen tarkoituksena on, että opiskelijamme jäisivät valmistumisen jälkeen tänne työvoimaksi ja resurssiksi, Jeskanen selittää.

– Täällä on paljon isoja ja keskisuuria yrityksiä, jotka tulevat tulevaisuudessa kohtaamaan työvoiman riittämättömyyttä. Tilanteeseen kannattaa reagoida nyt, eikä vasta sitten, kun on viimeinen pakkotilanne, projektiasiantuntija Taru Väisänen toteaa.

 

Harjoittelupaikoiksi käyvät kaikki suomalaisillekin opiskelijoille soveltuvat työpaikat. Yrityksellä tai organisaatiolla tulee olla valmiuksia siihen, että opiskelija tulee työpaikalle oppimaan.

– Työskentelykulttuurin opettaminen on myös tärkeää opiskelijan perehdyttämisessä, Jeskanen kertoo.

Kansainvälisen opiskelijan suomen kielen taito voi olla joillekin yrityksille kynnyskysymys. Saaristo muistuttaa, että suurin osa ulkomaalaisista opiskelijoista opiskelee suomen kieltä, ja heillä on halu oppia suomea.

– Työtehtäviä kannattaa miettiä siltä kantilta, mitä pystyy tekemään kehittyvällä suomen kielen taidolla, Väisänen lisää.

 

Hankkeen ansiosta Karelia-amk:lla on mahdollisuus tukea yrityksiä ja organisaatioita harjoitteluun liittyvissä kysymyksissä enemmän kuin normaalisti.

– Olemme yritysten tukena koko opiskelijan harjoitteluprosessin kaaren ajan, Jeskanen vakuuttaa.

– Tärkeää on ensiaskeleen ottaminen. Uskomme, että kun ensimmäinen harjoittelukokemus onnistuu, niin yritysten on helpompi jatkossakin ottaa kansainvälisiä opiskelijoita harjoitteluun ja myöhemmin myös töihin, Väisänen toteaa.

Yhdysvalloista kotoisin oleva Andrea Cuba jatkaa ensi syksynä kolmannelle vuodelle International Business -opinnoissaan. Hän on aloittamassa harjoittelun grillitarvikeliike Carelia Grillillä, jossa hänellä on erikoisalanaan markkinointi.

Jordanialaisen Yosra Abu Dehamin toinen vuosi Industrial Management -opintojen parissa päättyi juuri. Molemmat opiskelijat kertovat harjoittelupaikan löytymisen olleen hankalaa.

– Kesti vuoden, ennen kuin sain harjoittelupaikan, Cuba sanoo.

Kumpikin kokee oppilaitoksen olleen harjoittelupaikkojen etsinnässä suurena apuna. Ammattikorkeakoulu on järjestänyt erilaisia työelämään liittyviä tapahtumia, ja opinto-ohjaaja on tiedottanut sähköpostin välityksellä avoimista harjoittelupaikosta.

– Sähköpostitse tulleen ilmoituksen avulla sainkin paikan, Cuba iloitsee.

Myös Deham on hakenut harjoittelupaikkoja, mutta myöntävää vastausta ei ole vielä kuulunut. Syyksi hän epäilee toistaiseksi heikon suomen kielen taitonsa.

Molempien opiskelijoiden tavoitteena on työllistyä Joensuuhun.

– Monet päätyvät töihin muualle, kuten Helsinkiin. Minä kuitenkin viihdyn täällä, sillä ihmiset ovat mukavia ja vaatimattomia, Deham sanoo.

Opiskelijat toivovat yritysten suhtautuvan kansainvälisiin opiskelijoihin avoimin mielin.

– Vaikka en osaa vielä suomen kieltä, se ei tarkoita, etten osaisi muita asioita. Pystyn kommunikoimaan englanniksi, ja osaan tehdä niitä asioita, mitä suomalaisetkin opiskelijat osaavat, Deham toteaa.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä