Herättäjäjuhlat: Liberaaliksi muuttunut herätysliike kokoaa ihmisiä Joensuuhun niin pubivisan kuin perinteisten seurojenkin ääreen
Herättäjäjuhlien perjantaissa on tarjolla körttivisaakin pubissa, mutta Paavo Kettunen suuntaa sinä iltana Joensuun kirkkoon, missä esitetään oopperaa Viimeiset kiusaukset.
Mitäs porukkaa nämä herännäiset eli körttiläiset oikein on?
– Kysehän on yhdestä niin sanotusta vanhasta herätysliikkeestä, joita syntyi Suomen kirkon yhteyteen 1700–1800-luvuilla, vastaa emeritusprofessori Paavo Kettunen, joka toimii Joensuun herättäjäjuhlien (30.6.–3.7.2022) ohjelmatoimikunnan puheenjohtajana.
Herättäjäjuhlat on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon toiseksi suurimmat kesäjuhlat, jotka Herättäjä-Yhdistys järjestää vuosittain kulloistenkin paikallisten seurakuntien kanssa.
Joensuun juhlille odotetaan noin 20 000 ihmistä eli kyse on yhden Ilosaarirock-päivän luokkaa olevasta kesätapahtumasta.
Muut vanhat herätysliikkeet ovat lestadiolaisuus, jonka Suviseurat kokoaa yhteen herättäjäjuhliakin suuremmat ihmismäärät, sekä rukoilevaisuus ja evankelisuus.
Näistä herännäisyys edustaa liberaaleinta suuntausta kirkossa.
– Tämän päivän herännäisyyttä ei voi verrata vaikkapa sotien jälkeiseen herännäisyyteen, jolloin liikkeessä oli vielä tiukkapipoinen, maailmaa vieroksuvakin asenne, Kettunen sanoo.
– Kaipa sen muutoksen ovat tehneet ihmiset, jotka ovat eläneet tässä ajassa ja etääntyneet pietistisestä perinteestä, jossa maailma jaettiin hyviin ja pahoihin. Tänä päivänä nähdään, että tämmöinen rajanveto ei ole meidän ihmisten tehtävä.
Körttiläisyys oli alun perin pilkkasana, joka otettiin herännäisiin liittyneiden maalaismiesten takinliepeestä, joka ruotsiksi on skört.
Herännäisyyteen liittyviä sanoja ovat myös seurat ja Siionin virret, jotka liittyvät yhteen.
– Siionin virsille on vierasta moralistinen, ylhäältä päin katseleva asenne. Niiden laulaminen on yhteistä rukoilua ja kyselyjä ja tuntojen jakamista, eikä julistusta, että täältä törisee totuus, Kettunen kertoo.
– Seurat eivät ole opetustilaisuuksia, eivätkä pitkien saarnojen pitämistä. Seurapuheen ihannepituudesta on sanottu, että se saa kestään sen ajan, jonka körttipastillin sulaminen suussa kestää.
Seuroissa vuorottelevat puheet ja virret. Seurakansa aloittaa virrellä, jonka tuntoja puhe tavallaan jatkaa, ja seuraava virsi on taas seurakansan vastaus puheeseen.
– Joskus voi tapahtua niinkin, että virrellä pannaan puhuja kuriin, Kettunen toteaa.
Joensuun pesäpallostadionilla on herättäjäjuhlien vakiintunut osa seuroineen ja jumalanpalveluksineen, ympäri kaupunkia levittäytyvät oheisohjelmat ovat sitten paikallisen ohjelmatoimikunnan kehittelemiä.
– Olemme pyrkineet ottamaan huomioon tilanteen, missä elämme, Kettunen huomauttaa.
– Nyt kun olemme eläneet monta vuotta eristyneisyyden tilassa, on aika kohtaamisille. Ukrainan sota kun tuli vielä tähän, juhlien teema Lohduksi toisillemme korostuu. Kyse on siitä, uskaltaudummeko olemaan toisen lähellä silloin, kun hänellä on vaikeaa – että emme jätä toista, kun hän on ahdistunut, itkuinen tai murheissaan.
Korona ja Ukrainan sota tuovat keskellemme kärsimyksen kuolemankin, joka on teemana Joonas Kokkosen oopperassa Viimeiset kiusaukset, jossa Ukko-Paavo Ruotsalainen pohtii elämäänsä ja sitä, tohtiiko hän kuolla ja mennä Jumalan eteen.
Oopperaa esitetään Joensuun kirkossa torstaina ja perjantaina. Perjantain ohjelmasta löytyy körttivisakin Pub Takataskussa, ja se saattaa kiinnostaa muitakin pubikisailuista kiinnostuneita kuin herännäisiä.
Vielä on yli viikko aikaa valmistautua, mutta voiko körttivisaan valmistautua?
– Voi. Vaikka tutustumalla Siionin virsiin, Paavo Kettunen vastaa. Juhlien nettisivuilta löytyy esimerkkejäkin siitä, minkä tyyppisiä kysymykset saattavat olla.
Osaatko nimetä kolme Siionin virttä, joissa esiintyy jokin eläin?
Kommentoi