Julkaistu    |  Päivitetty 
Eila Karkinen

Marttakahvio: Joensuun torilla on väännetty piirakoita jo 30 vuotta - Tämä kesä saattaa jäädä viimeiseksi

Marttakahviota perustamassa ollut Kaija Puolanne (toinen oikealta) ja piirakkapajaa alulle laittanut Eeva Mikkola (toinen vasemmalta) kukitettiin Martanpäivän juhlakahveilla. Marttakahviota perustamassa ollut Kaija Puolanne (toinen oikealta) ja piirakkapajaa alulle laittanut Eeva Mikkola (toinen vasemmalta) kukitettiin Martanpäivän juhlakahveilla.

Joensuun torilla Marttakahvion yhteydessä sijaitseva piirakkapaja täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Pyöreitä vuosia ja Martanpäivää juhlistettiin torilla tiistaina. Juhlille oli myös toinen syy: kesän jälkeen Marttakahvio ja piirakkapaja poistuvat torilta. Poistuminen tapahtuu uuden kauppahallin rakentamisen myötä.

– Tulevaisuus on vielä auki, ja seuraavassa hallituksen kokouksessa keskustellaan varmasti aiheesta. Hallitus tekee lopullisen päätöksen. Järjestön jäsenet ja asiakkaat ovat toivoneet, että kahvion ja piirakkapajan toiminta voi jatkua, kertoo Pohjois-Karjalan Marttojen nykyinen toiminnanjohtaja Heli Hjälm.

 

Marttakahvio aloitti toimintansa vuonna 1974. Kahvion idean äiti Kaija Puolanne sekä Marttojen entinen puheenjohtaja Eeva Mikkola kukitettiin torilla seppelein, ja he loivat katsauksen kahvion historiaan. Idea kahvilan perustamisesta saatiin Lappeenrannan mehu- ja vohvelikioskilta.

– Joensuun haluttiin kuitenkin kunnon kahvila, Puolanne ja Mikkola muistelevat.

– Tori oli silloin hyvin autio, joten halusimme tänne jotakin, Eeva Mikkola kertoo.

Joensuun kaupunki oli alusta asti vahvasti tukemassa kahviota. Kaupunki vaati kahvilan sijaitsevan katoksen alla, joten ensimmäistä kahvilaa pidettiin jäätelönmyyntivaunusta käsin.

 

Piirakkapaja avattiin 12.6.1992 puheenjohtaja Eeva Mikkolan aikakaudella. Aluksi piirakat tehtiin muualla ja kuljetettiin myytäväksi kahvioon.

– Itse en silloin ollut vielä mikään piirakanleipoja, joten esimerkiksi ilomantsilainen martta-aktiivi Hilkka Laakkonen opetti meitä piirakanteossa.

Pajan pystyyn laittamisessa ja leipomusten kuljettamisessa oli niin kiire, että esimerkiksi myyntihintoja ei ehditty miettiä.

– Kahvilan myyjät tulivat kysymään, että millä hinnalla näitä myydään, kun toin ensimmäisen piirakkalastin. Keksin sitten, että vaikka markalla ja puolellatoista. Markalla pelkkä piirakka, puolellatoista munavoin kanssa, entinen Eeva Mikkola muistelee.

Kahviota ja pajaa on aina pyöritetty talkoolaisvoimin. Tiistain juhlapäivänä pajassa ahkeroivat Hammaslahden Martat.

Eeva Mikkola muistelee piirakkapajan huippua:

– Parhaimpana kesänä myimme 65 000 piirakkaa.

Marttakahvio on lisäksi kulttuurinen nähtävyys. Kojussa on alusta asti järjestetty erilaista Marttojen neuvontatoimintaa, ja esimerkiksi tänä kesänä pajalla on tarjolla piirakanleivontaa lapsille.

– On tärkeää, että voimme kuulla historiasta tällä tavalla, kertoo Karelian Marttojen hallituksen jäsen Sari Lomu. He toivovat mukaan toimintaan nuorempaa sukupolvea. Erityisen suosittuja ovat olleet jokavuotinen sienikurssi sekä villiyrttikurssi. Järjestö tekee yhä myös enemmän yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotoimintaa.

– On tärkeää, ettei Marttoja nähdä jämähtäneinä, Lomu toteaa.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä