Sisustus: Ammattijärjestäjä kannustaa miettimään tavaroiden todellista tarvetta

Tavaravalmentaja ja ammattijärjestäjä Sanna Koskinen, 37, kertoo saaneensa alkusysäyksen minimalismiin järjestellessään edesmenneen isänsä tavaroita.
– Mietin, miten meidän kodistamme joku vieras löytäisi tärkeät paperit, jos minulle tai miehelleni sattuisi jotain.
Samoihin aikoihin Koskinen tutustui kirjaan ”Kaaoksen kesyttäjät”, jonka jälkeen hän alkoi karsia perheen turhia tavaroita ja järjestellä omaisuutta huone kerrallaan keskellä ruuhkavuosia. Hän kuvaa järjestelyn synnyttämän muutoksen olleen elämää mullistava asia.
– Tuli tunne, että vitsi, tästähän pitää kertoa muillekin.
Yli kaksikymmentä vuotta Joensuussa asunut Koskinen oli ensimmäisiä täyspäiväisiä ammattijärjestäjiä Joensuussa. Ammattijärjestäjän palveluille on kaupungissa tilausta, ja syksyllä alkaa jo neljäs vuosi alan töiden parissa.
– Omaan elämäntilanteeseeni nähden hommia on ollut kivasti. Hyvin paljon tulee yhteydenottoja, joissa kerrotaan, että ”hei, kuulin vasta tästä” ja ”tätä juuri tarvitsen”. Osa taas miettii kauan, jopa vuosia, että uskaltaisiko ottaa yhteyttä. Onhan se tietyllä tavalla hyvin intiimiä päästää joku omaan kotiin ja kaappeihin, hän pohtii.

Kotiin tuleva järjestelyapu on keskeinen osa Koskisen työtä. Lisäksi hän tarjoaa etäapua ja erilaisia etävalmennuksia ryhmille. Työssä olennaista on myös turhan tavaran poisvieminen.
– Ylimääräiset tavarat asiakkaat saattavat myydä tai lahjoittaa hyväntekeväisyyteen, ja aika usein tavaraa viedään SPR:n Konttiin. Joskus myös kaatopaikan kautta on tullut ajettua kotiin.
Asiakastyön lisäksi Koskinen tekee aiheeseen liittyvää podcastia ja kirjoittaa blogia. Uutena projektinaan Koskinen on aloittanut kirjan kirjoittamisen. Kirjan tarkka julkaisuajankohta ei ole kuitenkaan vielä tiedossa.
– Toivon, että kirja ilmestyisi ensi vuoden aikana.
Yhdistäviä tekijöitä asiakkaissa ovat olleet aloittamisen vaikeus ja se, ettei tiedä, miten ja mistä aloittaa. Ajankäyttö on arvo, jota niin asiakkaat kuin Koskinen itsekin puntaroivat.
– Ihmisillä on usein muita intohimoja kuin järjestely. Kolmen tunnin lajittelua keittiössä ei välttämättä priorisoida ajankäytöllisesti. Minullakin on tiettyjä asioita, joita en saa aina aikaiseksi.
Yhtenä asiakasryhmänä ovat olleet yrittäjät ja uraorientoituneet henkilöt. Koti halutaan pitää järjestyksessä, jotta edes alitajuntaisesti ei tarvitsisi miettiä, löytyvätkö vaatteet tai onnistuuko ruuanlaitto sujuvasti. Myös fyysiset rajoitteet voivat olla syy pyytää ammattijärjestäjän apua.
– Esimerkiksi ikäihmiset eivät välttämättä pääse enää samalla tavalla ylähyllyille kuin aiemmin. Silloin pohditaan, mitkä astioista ovat eniten käytössä ja missä niiden tulisi olla, jotta arki olisi asiakkaalle helppoa ja turvallista.

”Ai, tämä onkin täällä” on yksi yleisimpiä kommentteja, joita Koskinen on työssään kuullut etsiessään asiakkaansa kanssa tiettyä tavaraa. Vieläkin yleisempää on se, että asiakkaat yllättyvät järjestelyn tehokkuudesta, kun se tehdään yhdessä ulkopuolisen kanssa.
– Toki se riippuu myös asiakkaan tahdista tehdä päätöksiä. Monesti, jos on varattu kolmen tunnin aika, niin järjestely on saatu tehtyä jo kahdessa tunnissa.
Koskisen mukaan tyypillistä on se, että yhden tilan valmiiksi saatua lähtee ”hyvä pyörä pyörimään”, jolloin järjestelyä innostutaan jatkamaan muissakin huoneissa. Asiakkaat ovat usein lähettäneet Koskiselle ennen ja jälkeen -kuvia asunnoistaan, joissa näkyvät konkreettiset työn jäljet.
– Isoimmat muutokset voivat kuitenkin tapahtua asiakkaan pään sisällä. Järjestelyn myötä mahdollisesti jo vuosia häirinnyt valtava möykky voi poistua, hän kuvaa.
Koskinen kertoo työssään kohtaavansa ajoittain kotihäpeää. Pahinta on, jos joku tuttu tai puolituttu on tullut sanomaan asiakkaalle, että ”miten et itse pysty järjestelmään tavaroitasi”.
– On todella hienoa ja rohkeaa, että on uskallettu ottaa yhteyttä. Monille siivoojan ja personal trainerin palveluiden käyttäminen on jo tavallista, eikä kodin järjestelyssä ole kyse sen kummemmasta asiasta kuin arjen sujumiseen panostamisesta, hän huomauttaa.

Syyt siihen, että ihmiset kerryttävät itselleen tavaroita yli omien tarpeiden, ovat Koskisen mukaan moninaiset. Sähköpostiin tulevat tarjousilmoitukset ja sosiaalinen media houkuttelevat hankkimaan tavaroita, joille ei välttämättä ole tarvetta.
– Tiettyjen tavaroiden, vaatteiden ja merkkien kautta haetaan hyväksyntää muilta. On kuitenkin tärkeää pysähtyä miettimään, onko hankinnan taustalla todellinen tarve vai pelkkä halu, Koskinen sanoo.
Minimalismi on kannattavaa myös ekologisuuden näkökulmasta. Kestämättömän kulutuksen sijaan Koskinen kannustaa hyödyntämään mieluummin palveluita ja elämyksiä.
– Esimerkiksi halloweeniksi ja vapuksi ei ole välttämätöntä hankkia erillistä krääsää. Lahjaksi ostan mieluummin lahjakortin tai tavaran, jonka tiedän tulevan oikeasti käyttöön.
Minimalismi näyttäytyy myös suurperheen arjessa. Astioita on hyvin kohtuullisesti suhteessa kodin väkimäärään eivätkä vaatekaapit pursua vaatteista. Koskisen mukaan kaikessa ei ole kuitenkaan tarvetta pyrkiä ehdottomaan vähentämiseen.
– Voi olla, että joku elämän osa-alue poikkeaa minimalismista. Jos vaikka ihmisellä on vaatteita paljon, mutta ne ovat järjestyksessä ja helposti yhdisteltävissä, niin se on täysin ok.
Koskinen rohkaisee tavaroiden järjestelyyn elämäntilanteesta riippumatta. Hän kuitenkin korostaa, että tavaroita saa olla, ja niistä saa myös tykätä.
– Kannattaa miettiä, saako tavaran vähentämisestä itse jotain hyötyjä. Tavaroiden karsiminen on tärkeiden asioiden esiin nostamista, jolloin siinä ei lopulta luovuta mistään, vaan pikemminkin saadaan.