Tapahtumat: Joensuun kirjallisuustapahtumaan halutaan houkutella lisää nuoria kävijöitä – haaveena kansainvälistyminen
Lisbe Svahn (vas.), Ulla Paarnamo, Jari Ruotsalainen ja Tatu Kaihua päättivät tämän vuoden tapahtuman teeman jo noin vuosi sitten. – Kuviot on oltava selvillä, sillä ensimmäiset isot apurahahakemukset on lähetettävä jo lokakuun lopussa, työryhmäläiset kertovat.
Joensuun kirjallisuustapahtuma järjestetään tällä viikolla 22. kerran. Tänä vuonna poikkeuksellisesti jo torstaina 15. syyskuuta alkavan tapahtuman teemana on Vesi kirjallisuudessa ja toisissa taiteissa. Vaikka teema oli ajankohtainen jo silloin, kun se vuosi sitten keksittiin, on se tullut tänä vuonna tapahtuman työryhmän mukaan entistäkin ajankohtaisemmaksi.
– Vesi on päivän polttava puheenaihe, jos näin voi sanoa, tuumaa kirjastonhoitaja ja kirjallisuustapahtuman työryhmän puheenjohtaja Tatu Kaihua.
– Kysymykset siitä, kuinka planeettamme pysyy hengissä, liittyvät oleellisesti veteen – vesi on elämämme ehto, Kaihua jatkaa.
Työryhmään kuuluva kirjailija Ulla Vaarnamo muistuttaa, että kaikki elämä on lähtöisin vedestä.
– Me kaikki olemme joskus lilluneet kohdussa lapsivedessä. Ja vedestähän me olemme kaikki joskus kömpineet rannalle, näin tiivistettynä, Vaarnamo tuumaa.
Vettä käsitellään tapahtumassa monista eri näkökulmista. Tänä vuonna tapahtumassa käsitellään poikkeuksellisesti toisia taiteita jo ensimmäisenä päivänä eli torstaina, jolloin ohjelmassa on ensimmäistä kertaa tapahtuman historiassa elokuva: Tapiossa nähdään ilmaisnäytös kotimaisesta scifi-elokuvasta Veden vartija, joka perustuu kirjailija Emmi Itärannan dystooppiseen Teemestarin kirja -teokseen. Näytöksessä kuullaan myös kirjailijan itsensä tervehdys.
Itäranta vierailee torstaina myös Lyseon lukiossa sekä Joensuun yhteiskoulun lukiossa.
– Vastaavia kouluvierailuja meillä ei ole ollut tapahtumassa aiemmin. Toivotaan, että saamme koulujen kautta tapahtumalle uutta yleisöä, sanoo tapahtumakoordinaattori Lisbe Svahn.
Perjantaina 16. syyskuuta vietetään tapahtuman tiedepäivää, jolloin Itä-Suomen yliopiston Educa-rakennuksessa kuullaan kulttuurintutkijoiden ja luonnontieteilijöiden luentoja teemaan liittyen. Luennoilla käsitellään muun muassa vettä Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen perinteissä sekä ihmisen muuttuneita käsityksiä merenalaisesta maailmasta.
Tapahtumakoordinaattori Jari Ruotsalainen muistuttaa, että vaikka tiedepäivän tapahtumat sijoittuvatkin yliopistolle, ei kyseessä ole millään muotoa akateeminen tapahtuma, ja luennot ovat hyvin yleistajuisia.
– Tapahtuma on suunnattu ihan kaikille, Ruotsalainen painottaa.
– Tiedepäivä oli kenties alkujaan hieman vieroksuttava niin sanotulle tavalliselle yleisölle, mutta sittemmin sen henki on muuttunut. Tapahtumaan on saapunut kaikenlaisia kirjallisuuden käyttäjiä, jopa niin paljon, etteivät kaikki ole mahtuneet istumaan. Tiede ja taide ovat lähentyneet toisiaan tietyllä tapaa, Lisbe Svahn lisää.
Tatu Kaihua huomauttaa väliin, että tapahtumassa saa myös kulkea vapaasti.
– Minulta on kysytty, että jos sinne tulee, niin pitääkö siellä istua loppuun asti. Ei tarvitse, sieltä saa myös poistua – tämän saa laittaa sinne juttuunkin, Kaihua nauraa.
Kirjallisuustapahtuma päättyy tänä vuonna jo lauantaina 17. syyskuuta. Työryhmän mukaan toive tästä on lähtöisin yleisöltä.
– Sunnuntaina on mukavaa levätä, Lisbe Svahn toteaa.
Lauantai on omistettu kaunokirjallisuudelle, ja tuolloin tapahtumapaikkana toimii Carelia-sali. Aiemmin kaunokirjallisuuspäivä on järjestetty konservatoriolla.
– Tällaisia pieniä muutoksia olemme kohdanneet tänä vuonna, mutta ne pitävät homman virkeänä. Toivottavasti ihmiset löytävät tänä vuonna Carelia-saliin – sinne mahtuvat myös varmasti kaikki halukkaat, Tatu Kaihua sanoo.
Lauantain ohjelmassa kuullaan muun muassa Emmi Itärannan luento vedestä luovana ja tuhoavana voimana kirjallisuudessa sekä Anni Kytömäen luento siitä, kuinka vesi on virrannut kirjailijan teoksiin. Tapahtuman päätöspuheenvuoron pitää kirjailija Tuula-Liina Varis, ja tapahtuma päättyy Teatteriravintolan lasiterassin loppujameihin.
– Lisäksi paikalla tulee olemaan pienkustantajien, kuten Osuuskumman ja Enostonen myyntipöytiä, joista voi ostaa pienkustanteita, Kaihua kertoo.
Joensuun kirjallisuustapahtuman tavoitteena on saavuttaa tänä vuonna ja tulevaisuudessa yhä enemmän kaikenikäistä yleisöä. Kävijäkunnan keski-ikä on ollut perinteisesti korkea.
– Liityimme tänä vuonna Instagramiinkin, jos onnistuisimme sitä kautta tavoittamaan nuorempaa kävijäkuntaa, Tatu Kaihua kertoo.
Tavallisesti tapahtuman kävijämäärä on ollut kolmen päivän aikana noin 1 200–1 300, ja samaa toivotaan tälläkin kertaa.
Työryhmän mukaan tapahtumasta on jossakin vaiheessa tarkoitus rakentaa kansainvälisempi.
– Meillä oli jo tälle vuodelle aika kunnianhimoisia suunnitelmia, ja yritimme saada vieraaksi myös kansainvälisiä kirjailijoita. Kustantamot eivät kuitenkaan innostuneet, sillä henkilön olisi pitänyt olla sellainen, jolta ilmestyy uusi kirja juuri nyt. Mutta ehkäpä tulevaisuudessa – kyllä me vielä keinot keksimme, Ulla Vaarnamo toteaa.
Kotimaisista vieraista ei ole työryhmän muistikuvien mukaan kukaan koskaan kieltäytynyt. Perumisia toki sattuu toisinaan esimerkiksi sairaustapausten vuoksi.
– Lähes alusta saakka kaikki ovat olleet innolla tulossa mukaan. Tällä tapahtumalla on hyvä maine Suomen kirjailijoiden joukossa, Lisbe Svahn summaa.
Joensuun kirjallisuustapahtuma 15.–17.9.2022
- Torstai 15.9.: Taideohjelmaa kello 12–21 kouluissa, Joensuun pääkirjastolla ja elokuvateatteri Tapiossa.
- Perjantai 16.9.: Tiedeohjelmaa kello 12–16.45 Itä-Suomen yliopiston Educa-rakennuksen salissa E100.
- Lauantai 17.9.: Kaunokirjallisuuspäivä kello 12–16.30 Carelia-salissa, loppujamit Teatteriravintolan lasiterassilla kello 21.
Koko ohjelma: joensuunkirjallisuustapahtuma.fi/
// Juttua muokattu 14.9.2022 kello 9.00: Korjattu kirjailija Ulla Vaarnamon nimi oikeaksi.
Kommentoi