Otetaan rauhallisesti ja annetaan aikaa

Useat puhevammaiset ihmiset tarvitsevat tulkkauspalvelua selviytyäkseen arjen kommunikointitilanteista. Kelan kautta hankittavaa tulkkauspalvelua käytetään esimerkiksi työssä käymiseen, opiskeluun, asioimiseen ja harrastamiseen.

Ammattiopisto Luovissa tulkkipalvelua tarvitsevien asiakkaiden kanssa työskentelevä Johanna Immonen kertoo tulkin työn tärkeimmän tehtävän olevan huolehtia siitä, että että asiakas tulee kuulluksi ja ymmärretyksi oikein.

–  Usein ajatellaan vähän nurinkurisesti, että tulkin tehtävä on vain kertoa asiakkaalle mitä muut ihmiset haluavat hänelle sanoa. Tulkin tehtävä on tuoda tulkattavan henkilön tarpeet ja toiveet ilmaistuiksi niin, että ne ymmärretään varmasti oikein.

Tulkin vastuulla on, että asiakkaan suuhun ei laiteta sanoja, joita siellä ei ole ollut.

–  Asiakasta täytyy kuunnella herkällä korvalla, eikä saa johdatella suuntaan tai toiseen. Pitää pysyä neutraalina.

Jos puhuminen tai puheen ymmärtäminen on vaikeaa, voidaan käyttää kommunikointikeinoja täydentämään ja tukemaan puhetta. Tällaisia keinoja ovat kirjoittamisen ohella eleet, viittomat sekä erilaiset kuvat, ja tietokoneohjelmat.

Lisäksi voidaan hyödyntää kommunikoinnin apuvälineitä, kuten erilaisia kommunikointitauluja ja -kuvakansioita. Tällainen on esimerkiksi AACi-kansio, jollaista käyttää ammattiopisto Luovin Käsämän yksikössä opiskeleva ilomantsilainen 20-vuotias Joni Kastinen.

Kastisella on diagnosoitu kehitysvamma sekä autistisia piirteitä, joihin usein liittyy myös puhevammaa. Kastinen kykenee tuottamaan jonkin verran puhetta, mutta kommunikoinnin tukena hän käyttää apuvälineitä, kuten tietokoneohjelmia ja kuvakansioita.

Kysyttäessä mieheltä mielipidettä tulkin tärkeydestä, ilmaisee hän kansion, tulkin ja tietokoneen yhteispelillä, että tulkki auttaa häntä ymmärtämään ja tulemaan ymmärretyksi.

Kastinen ilmaisee myös Luovissa ammatillisena erityisopettajan toimivan Kaisa Häkkisen välityksellä, että hän pitää siivoamisesta ja haravoimisesta sekä Arttu Wiskarin musiikista.

Immonen iloitsee, että tulkilla itselläänkin on mahdollisuus oppia uusia taitoja asiakkaiden kanssa työskennellessään. Kastinen väläyttää humoristista puoltaan ja ilmaisee Immosen oppineen häneltä ainakin matematiikkaa.

–  Joni on erittäin pätevä matematiikassa, minä taas en, joten olen ainakin matikan taitojani päässyt hiomaan hänen kanssaan työskennellessäni. Lisäksi on ihana huomata, miten Jonin huumorintaju tulee esiin esimerkiksi käytettäessä Symwriter-ohjelmaa tietokoneella.

Symwriterissa tulkki kirjoittaa tietokoneelle sanan, ja ohjelma muuntaa sanat kuvayhdistelmiksi. Kastinen muistelee, että erityisesti sana “murrosikä” muuntui hauskaksi kuvaksi. Immonen näpyttelee sanan ruutuun, ja siihen ilmestyykin muurin läpi tunkeutuva tikku-ukko ja kuva perheestä.

–  Tärkeintä tulkin työssä on kuitenkin se, että otetaan kaikessa rauhassa, ja annetaan tulkattavalle aikaa niin paljon kuin tämä tarvitsee.

Häkkinen puolestaan kertoo, että etenkin autismin piirteitä omaavien asiakkaiden kanssa työskennellessä kaikki äkilliset toiminnot, liian kovat äänet tai hätäiset reaktiot aiheuttavat herkästi katkoksen kommunikaatioon.

–  Meillä toimivilla tulkeilla on äärimmäisen tärkeä työ asiakkaan näkökulmasta katsottuna. Tulkki toimii eräänlaisena linkkinä asiakkaan ja muiden ihmisten välillä.