Julkaistu    |  Päivitetty 
Hanna-Mari Lappalainen

Ruokaturva: Venäjän hyökkäys Ukrainaan kiihdytti globaalia ruokakriisiä – jokainen voi vaikuttaa arjen valinnoilla

Esimerkiksi kasvirasvojen ja -öljyjen käyttö kuuluu planetaariseen ruokavalioon. Kouluruokailuissa suositellaan tarjoamaan kasvirasvalevitteitä. Esimerkiksi kasvirasvojen ja -öljyjen käyttö kuuluu planetaariseen ruokavalioon. Kouluruokailuissa suositellaan tarjoamaan kasvirasvalevitteitä.

Suomessa on eletty ruoan osalta kuin lintukodossa verrattuna alhaisemman tulotason maihin. Korona ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat kuitenkin saaneet myös meidät kyseenalaistamaan ruokaturvamme. Globaalisti ruokajärjestelmä on kriisiytynyt äärimmäisyyteen saakka.

– Ruokaturva tarkoittaa sitä, että ruoka ja ruoan raaka-aineet ovat kelvollisia ja niitä on riittävästi. Ruoan on myös oltava kaikkien saatavilla, eli ruokaturvan ei pitäisi olla riippuvainen ruoan hinnasta, kertoo kestävän biotalouden professori emerita Sirpa Kurppa.

Kurppa saapuu ensi viikon lauantaina 29. lokakuuta esitelmöimään ruokaturvasta Joensuuhun. Hän johtaa myös paneelikeskustelua, johon tulee osallistumaan pohjoiskarjalaisia maataloustuottajia.

Kurpan mukaan ruokaturva toteutuu Suomessa edelleen hyvin. Itse asiassa Suomi sijoittui keväällä 2021 tehdyssä listauksessa Global Food Security Index -ruokaturvavertailussa maailman parhaaksi.

– Ensin korona vaikutti ruoan kuljetukseen maailmalla, ja tänä vuonna Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vaikuttanut esimerkiksi viljan saamiseen. Lisäksi globaalissa kaupassa on ollut taustalla keinottelua, jolla on nostettu ruoan hintaa keinotekoisesti. Tämä kaikki on aiheuttanut sen, että Suomessakin on noussut hieman ylimitoitettu häly siitä, ettei ihmisillä ole varaa ostaa ruokaa, Kurppa sanoo.

 

Uhkiakin kuitenkin on; Sirpa Kurppa arvioi suurimman uhan Suomen ruokaturvalle olevan tuotantokapasiteetin ja tuotannollisen osaamisen näivettyminen. Alkutuotannolla ja elintarviketeollisuudella on Suomessa heikko kannattavuus.

– Maatalous- ja puutarhatuotannossa ollaan tekemisissä biologisten prosessien kanssa. Emme voi pysäyttää toimintaa ja aloittaa sitä uudestaan sormia napsauttamalla, sillä biotuotanto on pitkäjänteistä ja vaatii toistuvaa hoitoa ja osaamisen kehittämistä.

Myös ilmastonmuutos tekee Suomen ruokaturvasta haavoittuvan – vaikkakin se myös mahdollistaa eri kasvien viljelyn monipuolisemmin.

Sirpa Kurpan mukaan olisi tärkeää, että Suomessa oltaisiin muuntautumiskykyisempiä ruoantuotannon alkuvaiheissa.

– Viime vuoden kesällä tauti tuhosi härkäpapusadon kokonaan, ja tänä vuonna on ollut todella hankalaa saada lannoitteita. Meillä pitää tällaisissa tilanteissa olla kyky muuntaa pellon käyttöä esimerkiksi talven aikana siten, että seuraavana vuonna saadaan tulosta.

Kurpan mukaan olisikin hyvä, että Suomessa esimerkiksi kasvisproteiinia tulisi mahdollisimman monipuolisesti eri lähteistä, kuten härkäpavusta, herneestä, kvinoasta ja viljoista.

– Monipuolisuus on kestävyyden peruspilari siinä mielessä, että jos yksi tuotantomuoto menee pieleen, on olemassa muitakin tuotantomuotoja. On tärkeää, että kaikki munat eivät ole samassa korissa, Kurppa toteaa.

Globaalisti ruoantuotannossa on menty Kurpan mukaan jo kauan metsään, kenties vihreän vallankumouksen ajoilta saakka. Tuotantoprosessien keskittäminen, mikä on teknologian kannalta tehokasta, on aiheuttanut muun muassa monimuotoisuuden katoa luonnossa.

– Maa ei kasvualustana toimi, miten ihminen sattuu milloinkin haluamaan, vaan sillä on omat biologiset prosessinsa.

 

Ruokaturva on monimutkainen ja vaikeasti hahmotettava palapeli, mutta Sirpa Kurppa muistuttaa, että kotitaloudetkin voivat vaikuttaa asiaan arkisilla valinnoillaan. Ruokavaliomuutoksilla ja hävikin vähentämisellä säästetään luonnonvaroja ja vaikutetaan sitä kautta ruokaturvaan: sekä terveyden että ympäristön kannalta ruoankulutuksen olisi hyvä keskittyä kasvispainotteiseen ja kotimaiseen kausiruokaan.

Kurppa korostaa myös alueellisen ruokaturvan tärkeyttä.

– Kuluttajana ruokaturvaa pitäisi ajatella siten, että ruokaturvamme on sitä parempi, mitä erilaisempaa ja monipuolisempaa tuotantoa me pellolla näemme. Meidän kannattaa siis tukea oman ympäristömme monimuotoisuutta ja paikallista tuotantoa ja hyödyntää entistä ennakkoluulottomammin niitä tuotteita, joita viljelijät käyttöön ottavat, Kurppa selostaa.

Monipuolinen hankinta tukee viljelijän monipuolista maankäyttöä sekä monipuolista talousrakennetta.

– Linkitys kuluttajan ja tuottajan välillä on tässä asiassa hirvittävän selvä.

Kurppa muistuttaakin, että nykyisessä tilanteessa ajatus siitä, että tuonnilla voidaan kompensoida puuttuvaa omavaraisuutta, on varsin uhanalainen.

– Nyt jos koskaan tarvitaan tuottaja- ja kuluttajapuolen yhteistä ponnistusta, ettei homma mene kiville, Kurppa summaa.

Joensuun Soroptimistiklubi ry järjestää ruokaturvatilaisuuden Joensuun ev.lut. seurakuntakeskuksella 29.10.2022 kello 12–14. Kyseessä ei ole kirkollinen tilaisuus. Tilaisuuden tuotto lahjoitetaan Kirkon ulkomaanavun kautta Ukrainan hyväksi.


Planetaarinen ruokavalio turvaisi ravinnonsaannin

Vuonna 2019 Lancet-lehdessä esiteltiin kansainvälisen tutkijaryhmän ehdotus planetaariseksi ruokavalioksi. Se turvaisi riittävän ravinnon maapallolla noin kymmeneen miljardiin ihmiseen kasvavalle väestölle vuoteen 2050 mennessä. Se myös ehkäisisi huonon ravitsemuksen aiheuttamia kuolemia ja jarruttaisi ilmastonmuutosta.

Planetaarinen ruokavalio koostuu pääosin kasviksista, hedelmistä, täysjyväviljasta, palkokasveista, tyydyttymätöntä rasvaa sisältävistä öljyistä ja sisältää kohtuullisia määriä kalaa ja kanaa ja vain hieman punaista lihaa, lisättyä sokeria ja puhdistettua viljaa.

Planetaarinen ruokavalio on kasvispainotteisuuden osalta samoilla linjoilla suomalaisten ravitsemussuositusten kanssa, mutta ympäristöä kuormittavien eläinperäisten ruoka-aineiden kuten lihan ja maitovalmisteiden käyttömäärät määritellään siinä tiukemmin.

Planetaariseen ruokavalioon sisältyy esimerkiksi punaista lihaa vain 14 grammaa päivässä ja sata grammaa viikossa. Nykyisten suomalaisten suositusten mukaan punaista ja prosessoitua lihaa tulisi käyttää enintään 500 grammaa viikossa. Maitotuotteita planetaariseen ruokavalioon mahtuu 250 grammaa päivässä, mikä on hieman suomalaisia suosituksia vähemmän.

Lähde: Duodecim (2021) 

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä