Julkaistu    |  Päivitetty 
Elisa Muhonen

Paranormaalit ilmiöt: Aavedata tutkii selittämätöntä – "Koskaan ei tarvitse ajatella, että feikkaisimme mitään"

Aavedatan jäsenet Jupe Keskitalo ja Tuuli Nikki kokevat pääsyn tutkimuspaikalle jo itsessään voitoksi. Tuuli Nikki Photography Aavedatan jäsenet Jupe Keskitalo ja Tuuli Nikki kokevat pääsyn tutkimuspaikalle jo itsessään voitoksi.

Suomen tunnetuimman rajatiedon ilmiöitä tutkivan ryhmän jäsenet uskovat siihen, että ”jotakin on”.

Aavedata-ryhmän perustaja Jupe Keskitalo kertoo olleensa kiinnostunut paranormaaleista ilmiöistä jo teini-ikäisenä, jolloin hän perehtyi aiheeseen kirjastokirjojen kautta. Mitä enemmän Keskitalo aiheesta luki, sitä enemmän hän alkoi miettiä paikkaansa rajatiedon parissa.
– Aihe kiinnosti niin paljon. Vuonna 2011 sitten hoksasin, että niin, näitähän voidaan tutkia teknisin laittein.
Tuolloin Keskitalo keksi nimen Aavedata. ”Aave” on se, mitä ryhmä käytännössä hakee ja data se, mitä he tallentavat. Tutkimukset tehdään paikoissa, joissa on koettu jonkin selittämättömän tapahtuvan toistuvasti ja useamman ihmisen havaitsemana. Erilaiset tutkimukset ja mielenkiintoiset kohteet ovat muovanneet ryhmän sellaiseksi kuin se on tänä päivänä.
– Kehitystä on haettu koko ajan.
Aavedatan kasvettua yritykseksi vie se nykyisin Keskitalon aikaa enemmän kuin varsinainen päätyö ensihoitajana.
– Kyllä tämä on vähintään puoliammattimaista. Yritysmuotoiseksi tämä on oikeastaan muodostunut Aaveiden jäljillä -tv-sarjan myötä, jota esitettiin vuonna 2019.

Aavedataan kuuluu tällä hetkellä Keskitalon lisäksi myös valokuvaaja-yrittäjä Tuuli Nikki, joka on ollut parin vuoden ajan mukana Aavedatan toiminnassa. Kaksikko kuvaa tutkimuksia ryhmän YouTube-kanavalle, josta viimeisimpänä he ovat julkaisseet suosittua Yhä löytämättä -sarjaa. Siinä tutkitaan katoamismysteereitä, joiden tarkoituksena on auttaa kadonneiden etsinnässä hakemalla vastauksia rajan takaa. Viimeisimmässä, Antti Hanhivaaran tapauksessa, oli Keskitalon mukaan kaikkein voimakkaimmat ja relevanteimmat vastaukset.
– On uskomatonta, miten tutkimusvälineiden kautta voi tulla kaikkien tapaukseen liittyvien henkilöiden nimet esille.
Aavedatan laaja tutkimusvälinevalikoima koostuu monenlaisista laitteista. Tutkimuksissa he käyttävät muun muassa EMF-mittaria, jonka sanotaan mittaavan elektromagneettisen kentän muutoksia sekä kines-kameraa, minkä kerrotaan muodostavan tikku-ukon havaitessaan ihmisen muotoisen asian ympäristössä. Jaksoissa usein nähdyn ghost boxin uskotaan auttavan saamaan vastaukset läpi sen tuottaman valkoisen kohinan vuoksi.
– Jos joku laite reagoi jotenkin, yritämme taltioida myös muilla laitteilla samaan aikaan vastauksia, Keskitalo tarkentaa.

Nikkiä kiehtoo paranormaalien ilmiöiden tutkimisessa sen mystisyys.
– Niitä on niin vaikea todistaa, että sitä välillä itsekin miettii asioiden todenmukaisuutta. Sitten tulee hetkiä, jolloin tajuaa, etten olekaan kuvitellut näitä juttuja.
– Niin kauan kuin ihmisiä on ollut, on havaintoja tehty, Keskitalo lisää.
Jokaisella tutkimuksella on oma huippukohtansa. Keskitalo kertoo yhdeksi mieleenpainuvimmaksi tutkimukseksi sen, kun sai ulkomailla ollessaan vastauksia suomeksi.
– Luulen, että tässä olleen jonkun ison asian äärellä, kun se noin toimii.
Aavedata on tutkinut myös Bodominjärven murhia. Nikille kyseinen kuvausreissu nostaa ihon vieläkin kananlihalle.
– Teltassa tehdessämme tutkimusta tuli tunne, että nyt täällä on jotakin. Rem-pod alkoi piippaamaan samaan aikaan, kun lämpökamera reagoi. Olin siinä paniikin partaalla, ja sanoin Jupelle lähteväni tilanteesta pois. Silloin tuli ghost boxin kautta vastaus, että ”ei vielä”.
Keskitalo vakuuttaa, että kaikki, mitä videoissa näkyy, on sataprosenttisesti totta.
– Koskaan ei tarvitse ajatella, että feikkaisimme mitään.

YouTube-videoiden lisäksi Aavedata järjestää useamman kerran vuodessa Ghostfest-nimellä olevia tapahtumia, jossa tutkitaan osallistujien kanssa yliluonnolliseksi väitettyjä paikkoja. Tänä kesänä tapahtuma järjestettiin Tampereella Hatanpään kartanossa.
– Tutkimusten jälkeen kävimme vastauksia läpi. Päivään sisältyi myös ruokailu ja meedion istunto.
Kempeleläiset pitävät mahdollisina tutkimuksia myös Itä-Suomessa. Imatran valtionhotellia on ehdotettu usein tutkimuskohteeksi, mutta varmojen tulosten saaminen on haastavaa ihmisten liikuskellessa hotellin tiloissa. Lupajärjestelytkään eivät aina ole taattuja.
Myös Joensuun kaupunginteatterin Hilppa-kummituksesta Keskitalo on kuullut.
– Teatterin tutkiminen on mahdollinen ajatus, ja miksei Ghostfestiä voisi vaikka järjestää Joensuussa.

Keskitalon mukaan valtaosa Aavedatan saamasta palautteesta on ollut positiivista. Suomessa ryhmän toiminta on melko uusi juttu siinä mielessä, että paranormaalien ilmiöiden tutkimista tehdään näin isosti. Tilausta Aavedatan tutkimuksille kuitenkin on.
– Toki aina on soraääniä. Monesti on käynyt niin, että kun negatiivisille huutelijoille vastaa asiallisesti, he rupeavatkin kyselemään ja kertomaan omia kokemuksiaan.
Aavedatan toiminta on herättänyt keskustelua yllättäviltä tahoilta. Nikkiin ovat ottaneet yhteyttä niin liiketoiminnan kautta tutuksi tulleet henkilöt kuin myös tutut, joiden kanssa hän ei ole koskaan aiemmin keskustellut henkimaailmaan liittyvistä asioista.
– On sanottu, että siistiä, kun pystyy jonkun kanssa puhumaan näistä. Voi olla, että ihmisten kynnys kertoa omista kokemuksistaan on korkea, koska he pelkäävät hulluksi leimautumista.
Molemmat suhtautuvat yliluonnollisiin ilmiöihin skeptisesti. Aavedatan ideologina toimiikin motto: ”Me emme väitä mitään”. Rajatiedon tutkijat kuitenkin uskovat siihen, että jotakin on.
– Mietin aina sitä, millä asiat selittyisivät. Toisaalta viime aikoina on ollut niin paljon kaikkia tapahtumia, että entistä enemmän mietin, että ehkei tätä voi selittää millään, Nikki toteaa.
– Liian moni yhtäaikaisesti reagoi tai itse on saattanut aivan hetki aikaisemmin tuntea, että nyt jotain tapahtuu, ja saman tien laitteet alkavat reagoida, Keskitalo jatkaa.
– Ei voi olla niin hyvää sattumaa mitenkään.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä