Julkaistu    |  Päivitetty 
Aimo Salonen

Asuminen: Uusperheen kodin sydän on olohuone, jossa saa leikkiä

Olohuone näyttää juuri sopivalta lapsiperheelle. Tilaa riittää leikkien levittämiselle ja myös lelujen raivaamiselle. Olohuone näyttää juuri sopivalta lapsiperheelle. Tilaa riittää leikkien levittämiselle ja myös lelujen raivaamiselle.

Uusi koti alkoi muotoutua toukokuussa 2021, Kun Aleksi Ojala ja Suvi Ikonen lapsineen, Ojalalla on kaksi tytärtä ja Ikosella yksi, muuttivat yhteiseen taloon Kontiolahdelle. Kuinka vaikeaa oli sovittaa yhteen erilaisia sisustus- ja kalustusmakuja sekä aiemmat elämät?

– Aika pragmaattisia me olemme. Minä en ajattele, että olisi entisen elämän tavaroita ja nykyisen. Kaikki tämä on samaa elämää, Ojala vastaa.

 

Ikonen myöntää, että edelliseen kotiin hankituista asioista luopumiseen liittyi haikeutta.

– Edellinen parisuhteeni kun päättyi, mukaani ei juurikaan lähtenyt tavaroita yhteisestä kodista. Rakensin elämäni uusiksi ja ostin ensimmäistä kertaa itse oman sängyn ja sohvan. Huomasin, että kun me nyt muutimme yhteen, oli vähän vaikea luopua semmoisesta, jonka oli rakentanut yksin.

 

Kun pariskunta lähtee hankkimaan yhteisiä tavaroita kotiin, joka on kummallekin uusi, kauppoja kierretään niin kauan, että molempia miellyttävä hankinta löytyy.

Ojalan vanhasta kodista tuli sohva, kiikkutuoli, sänkyjä ja ruokapöytä.

– Se oli sillä tavalla järkevää, että minulla kaikki tämmöiset oli isompia. Jos minulla oli kuuden hengen pöytä ja Suvilla neljän, oli järkevämpää ottaa se kuuden hengen, Ojala kertoo.

– Minulta täällä ei ole juurikaan tavaroita. Joitakin astioita on ja petivaatteita ja kissat, Ikonen toteaa.

– Ja kissojen kiipeilypuu. Tosin sekin on alun perin minun rakentama, Ojala huomauttaa.

 

Ikonen kertoo, että Ojala on pellepeloton, joka on rakentanut yhteiseen kotiin kaikenlaista. Esimerkiksi käy kissojen kiipeilypuukokonaisuus, jollaista ei kaupasta löydy.

Lattiatasossa on koppi, johon on kirjoitettu nimi Rölli. Siitä lähtee kohoamaan kolme pylvästä, joista yhden huipulla on lepotila, jossa Rölli itse loikoilee ja poseeraa kameralle.

Röllin äiti on jossain piilossa ja tulee kuulemma esiin, kun vieras on poistunut.

– Sillä tavalla olemme onnekkaita, että kissat eivät raatele esineitä – paitsi hän, joka tuolla pesee itseään, Ikonen viittaa omissa korkeuksissaan oleilevaan Rölliin.

– Hän rakastaa villaa eli meillä ei voi olla sormikkaita esillä missään, koska hän syö niitä. Ja jos joku sattuu tuomaan kukkia, ne eivät voi olla tuossa pöydällä, koska tuo menee syömään niistä heinät.

 

Ojala sanoo tykkäävänsä siitä, että kodissa on kotoisaa ja mukavaa. Värisävyjen yhteen sovittamisesta hän pitää, mutta muuten sisustaminen ei ole niin tarkkaa.

– Aikoinani kun kotoa läksin, halusin, että omassa kodissani pitää olla rautapata, vinyylisoitin ja jossain kohtaa kiikkutuoli. Niiden kanssa olin tottunut telekkuamaan, ja kaikki ne nyt on, Ojala sanoo.

– Rautapata vaatii rakkautta ja ylläpitoa, ja minä kun olen käsillä tekijä, hoidan ja rasvapoltan sitä aina välillä. Siinä on älyttömän hyvä hauduttaa ruokia.

 

Pariskunta toteaa, että arkiruokaa tekevät molemmat, mutta pyhäruokia jos aletaan miettiä, ne yleensä ovat Ojalan heiniä.

Äkkiä Ikonen hoksaa, että onhan kodissa hänen Marilyn Monroe -kuvansa.

– Jostain syystä olen aina ihaillut Marilyniä, koska hän on tosi kaunis ja naisellinen nainen, ja koska myös 50–60-luvut ovat minun juttuni, Ikonen sanoo.

– Äiti oli löytänyt nuo jostakin ja sitten ne ovat kulkeneet mukanani, en edes tiedä, kuinka kauan. Niistä ei edes tarvinnut kinastella, tuleeko ne seinälle.

 

Jossakin vaiheessa tytöt tulevat kysymään, otetaanko kuvia myös heidän huoneistaan. Samalla kierroksella kuvataan takkahuone, joka toimii Ojalan yhdistettynä työhuoneena, askarteluhuoneena ja toimistona. Siellä on soittimia, joita mies on itse rakentanut.

– Kellarissa minulla on paja, missä on varsinainen työskentelytilani, kertoo Ojala, joka päiväkodin johtajan työnsä ohella toimii soittimia rakentavana ja korjaavana yrittäjänä.

Käy ilmi, että sekin Jaakko Tepon vanha kitara, jota Ilja Teppo aikoo käyttää tämän syksyn keikoillaan, on Ojalan kunnostama.

 

Olohuone näyttää käytännölliseltä lapsiperheelle: kalustusta on seinustoilla, keskellä on suuri tyhjä tila, joka näyttää sopivan erinomaisesti leikkeihin.

– Vaikka lapsilla on tuolla kaksi huonetta, se leikkikasa on yleensä tässä, Ikonen myöntää.

– Ja saa ollakin. Tyttöjen kanssa on kyllä juteltu, että tämä on toisaalta se tila, jossa myös me haluamme viettää aikaa ja rentoutua, Ojala jatkaa.

– Tässä tilassa pitää olla tietty siisteys, joka tarkoittaa sitä, että vaikka he saavat tuoda tänne leikkejään ja sohvasta rakennellaan majaa, he myös saavat raivata lelujana ja leikkejään tästä pois.

 

Kuvauskierroksen ja talon esittelyn jälkeen vanhemmat istahtavat taas sohvalle ja tytöt lennähtävät keskelle lattiaa ja heittäytyvät matolle. Kolme päätä kumartuu jonkin kiinnostavan puoleen luontevan sisarellisesti.

– Meillä puhutaan bonussisarista, Suvi Ikonen kertoo.

– Minä olen bonusäiti ja Aleksi bonusisä.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä