Julkaistu    |  Päivitetty 
Petteri Puhakka

Historian henkilö: Vielä 1800-luvulla hammassärky saattoi johtaa ennenaikaiseen hautaan - Simon Bensow oli Joensuun ensimmäinen hammaslääkäri

Vasemmalla vuonna 1909 otettu kuva Kauppa- ja Suvantokadun kulmassa sijainneesta Andriette Svärdin talosta, joka tunnettiin paremmin Joensuun Seurahuoneena. Oikealla hammaslääkäri Simon Bensow noin vuonna 1895. Vuoden 1876 syksyllä Svärdin omistamaan suureen taloon oli järjestetty Bensowin Joensuun vierailun ajaksi myös hammasvaivaisten joensuulaisten hoitopaikka. Vasemmalla vuonna 1909 otettu kuva Kauppa- ja Suvantokadun kulmassa sijainneesta Andriette Svärdin talosta, joka tunnettiin paremmin Joensuun Seurahuoneena. Oikealla hammaslääkäri Simon Bensow noin vuonna 1895. Vuoden 1876 syksyllä Svärdin omistamaan suureen taloon oli järjestetty Bensowin Joensuun vierailun ajaksi myös hammasvaivaisten joensuulaisten hoitopaikka.

Suurin osa nuorten suomalaisten aikuisten hampaistoista oli 1500–1800-luvuilla huonossa kunnossa ja jopa puolet hampaista saattoi puuttua kokonaan. Hammassärkyjä helpotettiin tuohon aikaan kansanparannuksen keinoin laittamalla kipeään kohtaan tuskia lievittäviä aineita ja vaikkapa iilimatoja.

Pahojen hammasongelmien ilmaantuessa oli taas yleistä, että hampaita kiskottiin irti ronskein ottein. Vielä 1700- tai 1800-lukujen Suomessa pelkkä hammassärky saattoi johtaa hoitojen vajavaisuuden vuoksi ennenaikaiseen kuolemaan.

Uudenaikaisen hammaslääketieteen kehitys rantautui Suomeen 1800-luvun puolivälin jälkeen. Ilman osaavia hammaslääkäripalveluja ollut maalaiskaupunki Joensuukin sai muutoksen tuulista aikanaan osansa.

Tiettävästi ensimmäinen kaupungissa vieraillut laillistettu hammaslääkäri oli Helsinkiin vuonna 1872 Tukholmasta muuttanut Simon Konstantin Bensow.

 

Bensow syntyi Pietarissa vuonna 1828 kuusilapsiseen perheeseen. Sanotaan, että hän päätyi alalle sattumalta, kun toinen hammaslääkäri nimeltään Alexander Wagenheim oli ehdottanut parikymppiselle nuorelle miehelle oppipojaksi tuloa.

Hän suorittikin asianmukaisen alan tutkinnon Tukholmassa jo vuonna 1851 ja aloitti käytännön hoitotyöt. Niiden ohella Bensow opetti hammaslääkärin taitoja alan ensimmäisessä ruotsalaisessa opetuslaitoksessa vuosina 1865–1872.

Ruotsissa suuresti ansioitunut hammaslääkäri päätti muuttaa Helsinkiin vuonna 1872, kun hän ei voinut sietää niitä juonitteluja, joita hammaslääketieteen ajatelluista kehityssuunnista naapurimaassamme käytiin. Suomessa Bensow jatkoi yksityisvastaanottoa ja alan opetusta vuosina 1872–1898.

Laillistetut hammaslääkärioikeudet hän oli saanut Suomeen jo vuonna 1852 ja toimintaoikeudet Venäjälle tulivat vuonna 1887.

 

Kahdeksan lapsen suurperheen isänä Bensowille oli rakentunut kodin arjen kautta automaattista ymmärrystä siitä, kuinka sosiaalisessa elämässä on oleellista etsiä yhteistä päämäärää. Ajattelutapa toistui myös kodin ulkopuolella, olihan Bensow elämänsä aikana monien hammaslääketieteen toimintaa ja kehitystä edistävien yhteisöjen ja järjestöjen jäsen.

Hammaslääkäri Bensow oli sisäistänyt myös oman jatkuvan kouluttautumisen merkityksen ammatillisen osaamisen tukirankana. Se näkyi esimerkiksi siinä, että hän teki vuosina 1852–1899 opintomatkoja pohjoismaiden ohella Venäjälle, Saksaan, Ranskaan, Itävaltaan ja Englantiin.

Simon Bensowin sanottiin olevan kunnioitusta herättävä, omaa tietään seuraava ja hyväntekeväisyyttä arvostava persoona. Myötätuntoisesta luonteesta kertoo esimerkiksi se, että hän antoi Helsingin toimipaikassaan 1870-luvulla myös ilmaisia hammashoitoja apua tarvitseville sairaille.

 

Alalleen omistautuneiden hammaslääkärien työ oli 1800-luvun lopun Suomessa raskasta, kun ihmisten hampaat olivat tavan takaa heikossa kunnossa. Työtaakkaa kasvatti ammattikunnan pienuus, sillä vielä 1890-luvun alussa maassamme oli vain parikymmentä kaupungeissa asuvaa hammaslääkäriä.

Lääkärit tekivät ihmisiä auttaakseen kiertomatkoja maakuntiin ympäri Suomea. Bensow ei ollut poikkeus, sillä hän kävi matkoilla Joensuun ohella ainakin Kuopiossa, Viipurissa, Savonlinnassa, Mikkelissä, Jyväskylässä, Oulussa, Turussa, Porissa, Vaasassa ja Tampereella.

Joensuun vierailulle Bensow tuli tiettävästi ensimmäisen kerran 48-vuotiaana, loka-marraskuussa 1876. Hän otti vastaan hammassairaita Suvanto- ja Kauppakadun kulmatontilla sijainneessa Andriette Svärdin talossa noin kahden viikon ajan. Kiertävän hammaslääkärin tilapäisiä palveluja Bensow tarjosi Joensuussa vielä 1880-luvulla ainakin kaksi muuta kertaa.

Ennen vuosisadan loppua Joensuussa kävi yli 10 kiertelevää hammaslääkäriä, jotka viipyivät paikkakunnalla viikosta muutamaan viikkoon. Vasta 1900-luvun kahdella ensimmäisellä vuosikymmenellä kaupunkiin muutti hammaslääkäreitä pidemmäksi ajaksi, mikä tarkoitti käytännössä muutamia vuosia.

Simon Bensowia on kutsuttu Suomen hammashoidon ”isoisäksi”, sillä Helsingissä 90-vuotiaana vuonna 1918 menehtynyt hammaslääkäri vaikutti työllään merkittävästi suomalaisen hammashoidon kehittymiseen.

Joensuussa kiertävänä hammaslääkärinä käydessään Bensow teki puolestaan tärkeää käytännön hoitotyötä tilanteessa, jossa vaihtoehtoina olisivat olleet hoitamattomuus tai kansanparannus.

Muutama vuosi Bensowin aikakauden päättymisen jälkeen Joensuussa ilmestyneen sanomalehti Karjalaisen etusivulla olleessa apteekkimainoksessa mainittiin joululahjavinkkinä hammasharja. Lahjaidea on nykyajan näkökulmasta erikoinen, mutta se oli omaan aikaansa sopiva. Aiemmat vanhan kansan ajatukset siitä, että hammasharja on turhake, sen käyttö on syntiä, ja että hampaat kestävät oman aikansa, olivat lehtimainoksen perusteella jääneet jo jossakin määrin muistojen joukkoon.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä