Kuntatalous: Kari Karjalainen joutuu viemään käsittelyyn budjettiesityksen, jonka perusteissa on paljon epävarmuuksia

Mitkä teidän tunnelmanne oikein nyt ovat, kun suunnilleen kaikki asiat tätä talousarviota tehtäessä tuntuvat olevan niin epävarmoja, että eihän omissa käsissä tunnu olevan oikein mikään?

Kysymystä riittävän kauan hauduteltuaan Karjalainen kiteytti vastauksensa toteamuksiin, että maaliskuusta eteenpäin aletaan pikku hiljaa saada jalkaa kovalle maalle.

– Sanotaanko, että ensi keväänä rupeaa valkenemaan, kun käytössä on jo faktoja.

Karjalainen aloitti tiedotustilaisuutensa tunnustamalla, että nyt harmittaa, että hän on aiempina vuosina puhunut sumuisista näkymistä. Tämän syksyn rinnalla aiempien vuosien epävarmuudet eivät tunnu miltään.

– Ihan heti ei taida selvitä tämä sodan kauhistus, josta seuraa niin ennätysinflaatio kuin kustannusten nousukin. Soteuudistuksen vaikutus alkaa selvitä vasta, kun tilinpäätökset tehdään joskus maaliskuussa, Karjalainen luetteli.

Luvut kaupungin budjetissa pienenevät, kun yli 60 prosenttia menoista siirtyy vuoden alussa starttaavalle hyvinvointialueelle. Verotulot ja valtionosuudet menevät uusjakoon, mutta tarkkaa tietoa ei vielä ole, kuinka suuria muutokset loppujen lopuksi ovat.

– Mitä enemmän sote menee tänä vuonna pitkäksi, sitä enemmän se saa tulevaisuudessa rahaa, koska tämä ja viime vuosi ovat ne, joiden keskiarvona laitetaan hyvinvointialueiden ansaintalogiikkaa. Puhutaan kiikkulautamallista eli kaikki, mitä sinne annetaan, on kuntakentältä pois, Karjalainen selvitti.

Karjalainen muistutti jälleen kerran, että ensi vuosi on vielä kaikille kunnille todella vahva, koska valtionosuuksia ja verotulojen häntiä saadaan osittain vanhoilla rakenteilla. Totuus iskee vasta vuonna 2024.

– Ensi vuonna pitää sopeuttaa niin paljon kuin mahdollista. Kaupungin toimintamenot ja investoinnit on mitoitettava siihen tulokehitykseen, mikä on odotettavissa. Ensi vuodelle tavoittelemme mahdollisimman ylijäämäistä tulosta, 14 miljoonaa. Mitä enemmän ylijäämää saamme, sitä vähemmän meidän täytyy jatkossa sopeuttaa, Karjalainen totesi.

Ensi vuonna Joensuun käyttötalousbudjetti pienenee nykyisestä 460 miljoonasta eurosta 170 miljoonaan ja veroprosentti 20,5:stä 7,86:een. Velkaa joudutaan ottamaan lisää.

– Hihasta jos tässä ravistan, velkamäärämme kasvaa 250 miljoonasta 350 miljoonaan, ja tästä 100 miljoonan lisäyksestä 30 miljoonaa tarvitaan kustannuksiin, jotka syntyvät Siun soten lakkauttamisesta.

Investointitarpeet eivät ole kadonneet mihinkään, mutta Karjalaisen mukaan ne priorisoidaan nyt niin, että ensin rakennetaan koulut ja päiväkodit ja tehdään tarpeelliset sisäilmakorjaukset ja sitten katsotaan kulttuuria ja liikuntaa.

– Arvojärjestys on valtuuston päättämä. Eivät ne ole tarkoituksella ne uimahallit ja kulttuuritalot rakentamatta ja korjaamatta, kaupunginjohtaja huomautti.

Kulttuuritalo esimerkiksi voi nytkähtää konkreettisesti eteenpäin vasta sitten, kun hankesuunnitelma on tehty, ja se pyritään tekemään tämän valtuustokauden aikana.

Tämä valtuustokausi ehtii puoleenväliinsä ensi kesänä, ja silloin on aika päivittää strategiaa.

– Päivityksen valmistelu aloitetaan maaliskuussa, ja siinä on pakko puuttua talouden kasvaneisiin haasteisiin, Karjalainen totesi.

Kaupunginjohtaja pohti, että tiukka budjetti on tulossa ja mielenkiintoista on nähdä, miten demokratia siihen suhtautuu.

Kaupunginhallitus on tottunut tekemään talousarvioesitykseen omia viilauksiaan, joista valtuustoryhmät käyvät keskenään neuvotteluja. Valtuustoon saakka vuoden 2023 talousarvio sekä vuosien 2023–26 taloussuunnitelma tulee 12. joulukuuta.

Palataan mietintään, johon yllättävä kysymys epävarmuuksien tuomista tunnelmista kaupunginjohtajan sai.

– Avointa viestintää meillä täytyy olla koko ajan siitä, miksi me teemme mitäkin liikkeitä, Karjalainen sanoi.

– Tietenkään kansalaisista ei näytä hyvältä, kun investointeja karsitaan ja käyttötaloudelle tehdään toimenpiteitä, niin että meidän pitää seurata tilannetta kuukausittain ja perustella tätä suurta kuvaa.