Julkaistu    |  Päivitetty 
Aimo Salonen

Kuntapolitiikka: Valtuustossa käsiteltiin lasten oikeuksia ja tuskailtiin sotekiinteistöjen myynnin parissa

Karita Kaita (kok.) ja Outi Mara (ps.) lähestyivät aloitteensa kanssa muiden muassa keskustan Tapani Nuutista, Tuula Parikkaa ja Pekka Kukkosta. Karita Kaita (kok.) ja Outi Mara (ps.) lähestyivät aloitteensa kanssa muiden muassa keskustan Tapani Nuutista, Tuula Parikkaa ja Pekka Kukkosta.

Lasten oikeuksien viikko alkoi maanantaina, ja Joensuun marraskuisessa kaupunginvaltuustossa se näkyi kahden aloitteen muodossa.

Kristillisdemokraattien Jasmin Pyöriäinen sai myönteisen vastauksen aloitteeseensa, että valtuuston kokoustilan yhteyteen on hyvä varata rauhallinen tila, jonne valtuutettu, joka on pienen lapsen äiti tai isä, voi tarvittaessa vetäytyä hetkeksi lapsensa kanssa. Ennen kokousta taas Karita Kaita (kok.) ja Outi Mara (ps.) keräsivät nimiä aloitteeseen Niittylahden päiväkodin ja ala-asteen säilymisen puolesta.

Kouluissa ja päiväkodeissa on kyse kuntalain velvoittamista perustehtävistä, joita lain mukaan ei kunnan omilla yhtiöillä voi vaarantaa, mutta vaarantuvatko ne sillä hyvinvointialueeseen liittyvällä lailla, joka velvoittaa kaupungin perustamaan yhtiön nyt omistamiaan sotekiinteistöjä varten?

 

Kaupunginjohtaja Kari Karjalaisella on ollut tänä syksynä vakava sävy puheissaan – viime viikolla omassa talousarvioinfossaan ja maanantaina valtuustossa, kun hän selitti sotekiinteistöjen myyntikoukeroita.

Talousarvion valmistelun hän nosti nytkin esiin vastatessaan Pentti Keskisalolle (sd.), Pekka Puustiselle (kesk.) ja muille, jotka joko vastustivat kaupungin omistamien sotekiinteistöjen myyntiä tai sitä, että valtuutetuille ei oltu kerrottu valmistelusta riittävästi.

– Pitänee ensin kertoa, että kun ruvetaan sitä ensi vuoden talousarviota tekemään, tämä kunnan tulevaisuus erityisestä vuodesta 2024 aukenee teille selkeämmin, Karjalainen aloitti vastauksensa.

Jo sitä ennen hän oli omassa alustuspuheenvuorossaan purkanut ahdinkoa, johon hyvinvointialueiden perustaminen heitti nimenomaan semmoiset kunnat, jotka ovat jo valmiiksi osana maakunnallista sotealuetta.

Senkin lauseen Karjalainen totesi muutaman kerran, että kaikkia sotekiinteistöjen myyntiyritykseen tai yhtiön perustamiseen liittyviä asioita ei voi avoimessa kokouksessa kertoa, koska kyse on luottamuksellisesta tiedosta, jolla on käyttöä myöhempiä tarpeita, esimerkiksi nyt perustettavan yhtiön mahdollista myyntiä, varten.

 

Tiivistetäänpä Karjalaisen viesti toteamuksella, että kaupunki yritti myydä viisi sote- ja pelastuskiinteistöjensä ”kruununjalokiveään” eli Siilaisen terveyskeskuksen, Siilaisen keskuskeittiön, Siilaisen paloaseman ja varaston, pieneläinklinikan ja Koivupihan hoivakodin.

Vain yhdessä ostotarjouksessa oli riittävän korkea hinta, mutta siihen liittyi reunaehtoja, joita ei voitu hyväksyä.

– Oulu on myynyt omia sotekiinteistöjään, mutta he ovatkin voineet luvata, että omistajuuden mukana siirtyy 20 vuoden vuokrasopimus. Meillä on jo jonkin aikaa ollut tiedossa, että hyvinvointialueilla on lupa tehdä vuokrasopimuksia vain neljäksi vuodeksi. Tämäkin oli semmoinen asia, mitä ei tiedetty, kun Siun sotea perustettiin, Karjalainen tiivisti.

Kun Keskisalo luetteli, kuinka hyvin kaupunki saisi jatkossakin hyvinvointialueelta vuokratuloja, Karjalainen huomautti, että sotekiinteistöt eivät ole mikään staattinen asia muun muassa siksi, että niihin tulee koko ajan uutta tekniikkaa.

 

Karjalainen alkoi luetella jo talousarvioinfostaan tuttuja asioita: kaupungin käyttötalous pienenee rajusti, velkamäärä kasvaa muun muassa Siun soten lakkauttamisen vuoksi ja yhtälö ei vain toimi Keskitalon esittämällä tavalla.

– Turha tästä on vielä väitellä, faktat tulee teille ensi vuoden talousarviossa, ja kun se yhtiö tulee joskus käsittelyyn, sen rahantekokyky aukeaa teille siinä vaiheessa, Karjalainen totesi.

Yhtiön Joensuu joutuu perustamaan siksi, että laki ei salli kaupungille enää 3+1:n vuoden siirtymäajan suoraa tilojen vuokrausta hyvinvointialueelle. Yhtiön perustaminen taas ei ole Karjalaisen mukaan lainkaan riskitöntä, ja siinä tullaan ristiriitaan sen kuntalain kohdan kanssa, joka kieltää kunnan perustehtävien vaarantamisen.

 

Tässä vaiheessa valtuusto sai ainoastaan tiedokseen asian valmistelun. Päätöksiä tehdään myöhemmin, mutta eikö todellakaan ollut mahdollista kertoa asioista jo aiemmin valtuutetuille?

Marjatta Räty ja muutama muu valtuutettu väläyttivät iltakoulun mahdollisuutta, jota niin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jere Nuutinen (kesk.) kuin valtuuston puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) ja varapuheenjohtaja Timo Elokin pitivät mahdollisina.


Pyöriäinen, Kaita ja Mara testasivat lapsiystävällisyyttä

Harvinainen valtuustoaloite pomppasi silmille kaupunginvaltuuston marraskuiselta esityslistalta: Jasmin Pyöriäisen (kd.) aloite sai allekirjoituksen reilusti yli puolelta valtuutetuista kaikista kahdeksasta ryhmästä, ja siinä esitetty asia meni läpi.

Tiedepuiston Louhela-salin yhteydessä oleva lasikoppi toimii jatkossa rauhallisena tilana, jonne pienen lapsen kanssa kokoukseen tuleva valtuutettu voi jatkossa vetäytyä hetkeksi tarpeen niin vaatiessa.

– Kuten monella muullakin valtuutetulla, tämä aloite kumpusi omasta elämästä, kertoi Pyöriäinen, pienen vauvan äiti.

– Alkuunhan pieni lapsi käpertyy äitiin, ja muutaman viikon ikäinen vauva on helpompi tuoda kokoukseen. Itselläni on ollut toive imetysmahdollisuudesta ja siitä, että välillä voisi vetäytyä rauhalliseen tilaan, josta voisi palata omalle paikalle pitämään puhetta.

Pyöriäinen sanoo törmänneensä ehdokkaita rekrytoidessaan siihen, että moni kieltäytyy vetoamalla ruuhkavuosiin ja lapsiperhearkeen. Aloite sai Pyöriäisen itsensä lisäksi allekirjoituksen 34 valtuutetulta.

– Nyt tuli testattua ajatus Joensuusta lapsiystävällisenä kuntana, ja upeaa oli huomata, että hyvinkin moni valtuutettu allekirjoitti aloitteen ja kaupungilla oli tahtoa joustaa.

Allekirjoittajien joukossa olivat Karita Kaita (kok.) ja Outi Mara (ps.), jotka jättivät maanantaina oman aloitteensa varhaiskasvatus- ja lähipalveluiden säilyttämisestä Niittylahdesta, josta suunnitellaan 250:n päiväkoti- ja ala-astelapsen siirtämistä uuteen Reijolan kouluun.

Aloite sai lähes 30 allekirjoitusta kaikista valtuustoryhmistä. Lisäksi aloitteen tekijät keräsivät vuorokaudessa alueen ihmisiltä 360 allekirjoitusta, jotka liitettiin aloitteen arkistoitavaan versioon.

– Alueen asukkaat olivat jättäneet oman kuntalaisaloitteensa, mutta sen käsittely olisi vienyt liian pitkän ajan. Siksi teimme tämän valtuustoaloitteen, johon poikkeuksellisesti laitoimme liitteenä asukkaiden allekirjoitukset, Kaita totesi.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä