Varautuminen: Kotivara ei ole vain suuronnettomuuksiin varautumista – se voi myös tasoittaa taloutta ja helpottaa kiirettä
Yksi aikuinen tarvitsee noin kuusi litraa vettä 72 tunnin aikana. Tavallinen päivittäistavarakaupasta löytyvä vesikanisteri on kooltaan viisi litraa, näyttää Tiina Anola-Pukkila.
Varautumisessa on kyse siitä, että kukin pystyy huolehtimaan omasta ja läheistensä perustarpeista myös yhteiskunnan häiriötilanteissa. Viranomaiset ja järjestöt ovat laatineet kotitalouksille varautumissuosituksen, jonka mukaan kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta eli 72 tuntia häiriötilanteen sattuessa.
Kotitalousasiantuntija Tiina Anola-Pukkila Pohjois-Karjalan Martoista muistuttaa, että kyseessä ei tarvitse olla sen suurempi kriisi kuin flunssa tai vatsatauti, jonka vuoksi kotoa ei pysty välttämättä poistumaan. Kotivaraa voidaan tarvita myös tavaroiden jakeluhäiriön, liikenneyhteyksien katkeamisen tai maksujärjestelmien häiriön vuoksi.
– Varautuminen on järkevä kansalaistaito, joka kannattaa monestakin syystä. Se esimerkiksi tasoittaa taloutta; jos joskus on tiukempaa, kotivarasta voi olla suuri apu ruoanlaitossa. Samalla tavoin kotivara voi auttaa pahimman kiireen keskellä, Anola-Pukkila sanoo.
Kotivarasta on puhuttu kauan – marttojen mittapuulla kenties aina – mutta vasta ensin koronan ja sittemmin Ukrainan sodan ja sen kerrannaisvaikutusten myötä varautumisesta on tullut yksi tämän vuoden puheenaiheista.
– Meiltä on kyselty varautumisesta selvästi enemmän kuin aiemmin. Yksityisihmiset ovat kyselleet viime aikoina paljon erityisesti joditableteista, Tiina Anola-Pukkila kertoo.
Anola-Pukkila muistuttaakin, että joditablettien suhteen tulee nojautua Säteilyturvakeskuksen ohjeeseen. Sen mukaan säteilyvaaratilanteessa ensisijainen toimenpide on sisälle suojautuminen, koska se vähentää tehokkaimmin säteilyaltistusta.
– Joditablettien ottaminen on toissijainen tukitoimi. Täytyy muistaa, että tabletteja suositellaan vain enintään 40-vuotiaille sekä raskaana oleville, eikä tablettia tule ottaa, jos sairastaa esimerkiksi kilpirauhasen liikatoimintaa tai jos kilpirauhanen ei toimi, Anola-Pukkila sanoo.
Tärkein asia häiriötilanteissa on vedensaannin turvaaminen. Yksi ihminen tarvitsee päivittäin noin kaksi litraa puhdasta juomavettä, minkä lisäksi vettä tarvitaan myös ruoanlaittoon ja hygieniaan.
– Olen huomannut, että ihmiset eivät ole kovinkaan hyvin varautuneet vesikatkoksiin, ja minulla olisi siinä kyllä itselläkin parannettavaa, Tiina Anola-Pukkila naurahtaa.
Anola-Pukkila muistuttaa, että itse hanasta astiaan otettu vesi säilyy hygieenisenä huoneenlämmössä vain 3–4 päivää, eikä kylmäsäilytys juuri kasvata aikaa.
– Asia on tarkistettu Ruokavirastolta. Siksi kotona kannattaisikin olla joitakin kauppojen valmiiksi täytettyjä vesipulloja tai -kanistereita, koska niissä voi olla päiväystä vuodenkin päähän.
Hygieniasta huolehtimisesta varten kotoa on hyvä löytyä myös kosteuspyyhkeitä: jos vesikatko tulee, olisi hyvä, että kotoa löytyvä vesi säästyisi juomavedeksi ja ruoanlaittoon.
Kotoa olisi hyvä löytyä myös suurehkoja kannellisia astioita, kuten sankoja tai kanistereita. Niitä tarvitaan, jos vesikatkoja varten järjestetään vedenjakelupisteitä. Varavedenjakelu järjestetään useimmiten yli vuorokauden mittaisissa vesihuollon häiriötilanteissa.
Anola-Pukkila muistuttaa myös, että vesikatkoksen tullessa WC:n voi vetää vain kerran.
– Pönttöön voi tarvittaessa laittaa roskapussin. Roskapussi sitten suljetaan ja lajitellaan sekajätteeseen.
Kotivaraan kuuluvan ruoan puolestaan tulisi koostua sellaisista elintarvikkeista, joita käyttää muutenkin.
– Tarkoitus ei ole, että elintarvikkeet laitetaan johonkin varastoon, ja sitten kolmen vuoden päästä huomataan, että ne kaikki ovat menneet vanhaksi. Siitähän tulisi hirveästi hävikkiä, Tiina Anola-Pukkila sanoo.
– Kotivaran tulee koostua siitä syötävästä, jota muutenkin arjessa käyttää. Tarkoitus on, että käytettyjen tuotteiden tilalle ostetaan sitä mukaa uusia.
Kotivarana olevan ruoan kannattaa olla sellaista, jonka voi valmistaa sähkökatkon aikana esimerkiksi retkikeittimellä. Anola-Pukkilan mukaan kotoa on hyvä löytyä myös sellaista huoneenlämmössä säilyvää ruokaa, joka ei vaadi valmistamista.
– Esimerkiksi säilykekala, -linssit, -pavut, -hedelmät ja tomaattimurska eivät vaadi valmistamista, ja niistä voi valmistaa monenlaista ruokaa.
Mikäli sähkökatkos iskee, eivät pakasteet ole ensimmäisenä vaarassa, jos pakastimen ovea ei auo: pakasteiden sulaminen -18 asteen lämpötilasta nolla-asteiseksi vie jopa useita vuorokausia.
Elintarvikkeiden lisäksi kotivaraan kuuluu myös monta muuta seikkaa: autonomistajien kannattaa pitää huolta, ettei tankki tai akku pääse koskaan aivan tyhjäksi, ja kotoa on esimerkiksi hyvä löytyä riittävästi valonlähteitä, kuten taskulamppuja ja kynttilöitä. Myös käteistä rahaa suositellaan säilytettäväksi kohtuullisesti kotona sähkökatkojen varalle.
– Puhutaan sellaisesta summasta, jolla pärjää jonkun päivän ja saa turvattua välttämättömät kustannukset. Liikaa sitä ei kannata tietenkään olla, ettei ole sitten huolehdittavaa ja ettei raha unohdu minnekään, Anola-Pukkila toteaa.
Kotoa olisi hyvä löytyä ainakin nämä
- Paristoilla toimiva radio ja taskulamppu sekä paristoja
- Varavirtalähde esimerkiksi puhelimen lataamista varten
- Retkikeitin ja tulitikut
- Käteistä rahaa
- Välttämättömät lääkkeet sekä joditabletteja
- Hygieniatarvikkeet
- Ensiaputarvikkeet
- Sammutuspeite/käsisammutin
Kommentoi