Pakettitalollis-bongaus!
Jos lintujen bongaus kiinnostaa, mutta ei huvita lusia pöpelikössä itikoiden syötävänä, äläpä vielä heitä kiikareita kaivoon! Pakettitalollisten (kreditus maximus) bongaus on vähintään yhtä mielenkiintoista, ja sen voi tehdä farkuissa. Annan nyt muutamia vinkkejä, miten harrastuksessa pääsee näppärästi alkuun.
Pakettitalollisten piha-askareet kertovat bongarille paljon, ja se on helpompi kohde tarkkailuun kuin ikkunasta sisään tirkistely, joka saattaa herkimmillä lajin edustajilla mennä jopa tunteisiin.
Lajityypeistä vastarakentaneet on helppo tunnistaa siitä, että he ajavat vuoden aikana enemmän kottikärryllä ja lumikolalla kuin autolla, eivätkä koe siinä olevan mitään outoa. Ensimmäiset ”eihän tässä ole v****kaan järkeä” -ajatukset saapuvat yleensä noin kolmen vuoden kohdalla, mikä kertoo pesueen kypsyneen pysyvän asumisen vaiheeseen.
Maturiteettiasteikon loppupäässä oleva pakettitalollinen tekee pihatöitä tasan sen verran, ettei tontin luulla olevan luonnontilassa. Hänelle tyypillisiä tunnusmerkkejä ovat kumara ryhti, rikkinäiset crocsit, käteen luutunut oluttölkki, jäätymään päässeiden lehtikasojen pilkkominen kirveellä ja talohuoltofirmalle kustannuksista piittaamatta ulkoistetut lumityöt.
Poikkeuksellinen käytös kuten nurmikon leikkaaminen ennen heinäkuuta kielii lähestyvistä perhejuhlista, joita ovat tyypillisesti pennun ripille pääsy tai jonkin sortin valmistujaiset.
Pentueen ikähaarukkaa voi arvioida muun muassa koirasta, trampoliinista ja pihatien ajoneuvoista. Koiralla pesue täydentyy tyypillisesti jo alkuvuosina pentujen tajutessa, että vastarakentaneet-vaiheen heikentämien vanhempien tahto on helppo murtaa.
Trampoliinin vaihtuminen mopoon on kiistaton signaali pentujen teini-ikäistymisestä, ja moottoripyörä tai tulotasoon suhteutettuna liian kallis auto kielii uroksen lähestyvän 50 vuoden ikää.
Isommat investoinnit, kuten palju ja kaasugrilli, tapahtuvat usein pareittain, kun uros ja naaras vivuttavat oman hankintansa läpi toisella kiristämällä.
Koittaa sekin päivä, kun pennut lentävät pesästä. Alkushokista selvittyään pakettitalolllisnaaras ja -uros todistelevat, että nyt heillä on koko talo itsellään ymmärtämättä vielä sen syvemmin, mitä se käytännössä tarkoittaa.
Kun herääminen noin kolmen viikon kohdalla tapahtuu, siirrytään viimeiseen vaiheeseen eli talon viilaamiseen myyntikuntoon. Silloin asennetaan paikalleen seitsemän vuotta puuttunut kattolista, maalataan eteisen seinä, öljytään terassi ja istutetaan pensaita nurmikon kaljuihin kohtiin. Jos siis bongatessa ihmettelette, miksi maturoitunut pakettitalollinen käyttäytyy kuin vastarakentanut, kyse on nimenomaan tästä.
Kaksi vuotta ja kolme kiinteistönvälitysfirmaa myöhemmin uusi pakettitalollispesua asettuu kodiksi, ja tarinan seuraava luku – entisellä kaavalla – on valmis alkamaan!
Kommentoi