Sykähdyttävät joululaulumme

Nämä kaikki ovat vanhoja lauluja. Uudemmista mieleisin on ehdottomasti Vexi Salmen ja Kassu Halosen Sydämeeni joulun teen.

Ja niin se aika rientää, että tämä uusinkin suosikkini on niin vanha, että ihmisiässä olisi hyvinkin jo aikuinen. Joskus olen harmitellut, ettei Irwin Goodman, jolle nämä kaksi mestaria tekivät paljon lauluja, ehtinyt kolmantena mestarina sitä levyttää.

Ensimmäinen kosketukseni Salmen ja Halosen lauluun oli hieman kielteinen: kuulin laulun täpö täydessä tavaratalossa. Ajattelin, että tännepä se ei Jeesus oikein kuuluisi.

Mutta jo samana jouluna kuulin laulun muuallakin moneen kertaan ja mieli muuttui. Salmi kuuluukin laulun tultua valmiiksi sanoneen Haloselle, että kuule, jos meille elonpäiviä suodaan, niin tämän näemme vielä virsikirjassa. No, Suomen Lähetysseuran Kauneimpiin joululauluihin se on jo päässyt.

Vanhoissa joululauluissa on kohtia, joita lasten on vaikea ymmärtää. Ei nykyään ajeta hevosella kirkolle, eikä ruuna virkku tepsuttele, kuten ei Taavetti ja Tiinakaan nouse kannoille. Kaupunkiasunnoissa ei ole siltaakaan, jonka alle veitikaiset rientäisivät, on vain lattia.

Maalaismökin lankkulattiaa kuitenkin voi sanoa myös sillaksi, varsinkin jos sillan alla oli kellaria vaatimattomampi kylmätila. Perunoita, hilloja ja mehuja säilöttiin sillan alle, ei lattian.

Myös vanhahtavan kielen takia on joskus tekstiä vaikea ymmärtää. Ennen laulettiin, että tulemme Jeesus pienoises, nykyään me pienet lapset riennämme, seimelle. Luulin lapsena, että pienoises on Jeesusta määrittelevä hellittelysana, ei meitä, niin että itse olisimme Jeesuksen pienoisia.

Samantapaisen virheen tein myös aikuisten laulussa Linjuriauto on maantien ässä. Luulin että tarkoitetaan linjurin olevan maantiellä tai maantiessä, eli että maantienässä olisi paikallissija. Sitten isompana jo osasin sen verran korttipelejä, että tiesin ässän merkityksen.

Usein joululauluihin liittyy myös kielletyn makua. Esimerkiksi Jeesuksen mainitsemista pitää välttää, ettei tulisi uskonnon tuputtamista. Karjalaisessa olikin äskettäin juttu lasten joululauluista Noljakan kirkossa. Järjestäjä oli varmuuden vuoksi ilmoittanut, että saattaa sisältää Jeesusta. Tietäisivätpähän allergiset varoa.

Sylvian joululaulusta sana rintoihinkin muutettiin joskus muotoon sydämihin. Koska rin on pitkä tavu, niin myös sy piti rytmin vuoksi esittää pitkänä. Jos lisäksi d:n soinnillisuus pikkuisen epäonnistui, niin sanasta tuli syytämmihin.

Mutta allergiaoireita ei sydämistä eikä Jeesuksesta liene kenellekään tullut, ja huumorilla asioista selvitään.

Hyvää uutta vuotta kaikille!