Kolumni
Julkaistu    |  Päivitetty 
Hanna-Mari Lappalainen

Itse aiheutettu keskittymishäiriö

Eräänä iltana salilla käydessäni kuuntelin samaan aikaan luureista podcastia, treenasin lonkan loitontajia ja pelasin vielä yhdellä kädellä Pokémon GO:ta (kyllä).

Niin, ja tätäkin kolumnia kirjoittaessani muistin, että täytyypä soittaa yksi puhelu välissä. Sen jälkeen aloin keskustella työkaverini kanssa seuraavasta juttuideasta ja muistella, että mikäs se yksi aiemmin tullut ajankohtainen tiedote olikaan. Välissä vilkaisin tuoreimmat uutiset, ja noin viiden minuutin kuluttua mietin hämmentyneenä, mitä olin alun perin tekemässä, kunnes löysin tämän tekstin näyttöjeni avoimien ikkunoiden syövereistä.

Ilmankos keskittymiskyky on nykyisin mitä on.

Nykyajan keskittymiskyvyn häiriötilalle on olemassa jopa nimi: ADT eli attention deficit trait, joka viittaa vapaasti suomennettuna itse aiheutettuun keskittymishäiriöön.

ADT:stä kärsivien henkilöiden keskittymiskyky muistuttaa tarkkaavaisuushäiriöisen keskittymiskykyä, mutta ADT:n tapauksessa kyse ei ole neurologisesta häiriötilasta. Oireilu voi näkyä esimerkiksi siten, että ei jaksa enää keskittyä kunnolla kirjan lukemiseen.

Ilahduttavaa on se, että häiriötilasta voi kuntoutua.

Multitaskaamisesta, jatkuvasta informaatiotulvasta, työn kuormittavuudesta ja keskeytyksistä on puhuttu jo kyllästymiseen asti, mutta ei silti vieläkään tarpeeksi, jotta ongelma ymmärrettäisiin syvällisesti. Työmpäristöllä ja -kulttuurilla on toki suuri vaikutus kaikkeen, mutta yksilö voi tehdä myös hyvin paljon itse oman keskittymiskykynsä eteen.

Jos käynnissä on esimerkiksi tärkeä keskittymistä vaativa tehtävä tai vaikkapa sitten urheilusuoritus, voi puhelimet, sähköpostit ja Teamsit laittaa kokonaan pois tehtävän suorittamisen ajaksi. Moni aivotutkija on jo todennut, että tehokkuus ei tarkoita, ettäkö meidän olisi oltava jatkuvasti tavoitettavissa tai valmiina reagoimaan sillä sinisellä sekunnilla.

Kaiken lisäksi moneen asiaan yhtä aikaa keskittyminen voi huonontaa – ja todennäköisesti huonontaakin – suorituksen laatua.

Jo vuosien ajan harrastusrintamalla pinnalla ovat olleet esimerkiksi mindfullness, värityskirjat ja bujoilu. Se kertoo uudenlaisesta läsnäolon ja keskittymiskyvyn tavoittelusta.

Tältä kannalta koronan aiheuttama pakkoharppaus etätyöskelyssä ja siihen suhtautumisessa oli myös erinomainen muutos. Joustavammat työskentely- ja opiskelutavat mahdollistavat työnteon ja opiskelun ihmisen yksilöllisten tarpeiden mukaisesti; toinen tekee tehokkaammin ja huolellisemmin kotona, toinen keskittyy paremmin lähiluennolla tai fyysisellä työpisteellä ja kolmas kaipaa vaihtelua tehtävästä ja päivästä riippuen.

Nykyaika asettaa meille paljon vaatimuksia, mutta samalla se tarjoaa myös mahdollisuuden luoda uusia, itsellemme sopivampia tapoja organisoida arkemme. Tähän mahdollisuuteen kannattaa itse kunkin tarttua.

Kommentoi

Hae Heilistä