Inspiraatiosta ja todellisuudesta

Samalla kuitenkin myös elämän silotteleminen sosiaalista mediaa varten sai kaupungissa aivan uuden merkityksen. Ihmiset poukkoilivat holtittomasti keskellä autokaistoja pyrkimyksenään saada itsestään kuva riemukaaren edustalla, ja Seinen varrella ammattivalokuvaaja kauppasi kuvausmahdollisuutta valtavan ilmapalloröykkiön kera.

Eiffelin edustalla ihmiset riisuivat viileästä säästä huolimatta takkejaan saadakseen itsestään kuvan alle valitsemassaan asussa, ja jotkut saapuivat paikalle iltapuvussa kuvaa varten.

Yksi tämän hetken suurimmista sometrendeistä on ostaa kimppu leikkokukkia ja poseerata kasuaalisti kimppu kainalossa tai parhaimmillaan punoskorissa jossakin romanttisessa miljöössä.

Kuvien lavastamisessa ei ole mitään väärää, mutta kieltämättä lavastaminen tuntuu välillä ylittävän tietyn hupsuuden rajan. Kuva kertoo mielestäni aina myös tarinaa, joka voi jäädä rekvisiittoineen ja sommitteluineen varsin ontoksi.

Parasta esimerkiksi matkakuvien katselemisessa on yleensä niiden ihanien ja hauskojen hetkien muisteleminen, joita kuvat palauttavat mieleen. Kuinka paljon emotionaalista sisältöä lopulta liittyy hetkeen, joka on saanut alkunsa valtavasta määrästä etukäteissuunnittelua ja jonka pohjana on todennäköisesti toinen somesta bongattu täydellinen kuva?

En tahdo hurskastella liikaa, sillä en itsekään kuvannut matkallani kodittomien telttoja ja rynnäkkökiväärein varustettuja sotilaspartioita, vaan lähinnä niitä kivoja juttuja. Saatan myös siirtää välillä kokislasia tai haarukkaa parempaan kulmaan tai oikaista takinkaulusta kuvaa varten.

Somevaikuttajien tilit ovat kuitenkin käytännössä kuin Pinterest – ne toimivat hyvänä inspiraation lähteenä mutta kertovat harvoin mitään todellisesta elämästä.

Eräs taiteilija, jonka nimeä en nyt muista, sanoi joskus, että pyrimme aina kontrolloimaan vaikutelmaa, jonka annamme itsestämme muille. Sitähän sosiaalinen mediakin on, eikä kontrollista varmasti päästä täysin koskaan eroon. Kontrollissa ei myöskään ole mitään väärää – on ihan luonnollista haluta antaa itsestään paras mahdollinen kuva ulospäin, ja varmasti suurin osa meistä tahtoo tehdä niin. Miksi kuitenkaan luoda itselleen elämä, joka ei vastaa todellisuutta?

Kaikkien meidän ei kuitenkaan tarvitse yrittää olla somevaikuttajia, ja joskus tuntuu, että aidot hetket menevät helposti sivu suun siinä poseeratessa.