Julkaistu    |  Päivitetty 
Lahja-Elina Vatanen

Vihdoinkin päästiin asiaan.

Alkukeväästä ihmettelin, mennäänkö Siun sotella takaperin puuhun. Eli ensin arvioidaan ja tehdään päätöksiä palvelurakenteesta ja sitten vasta pohditaan oman sisäisen toiminnan rationalisointia eli esimerkiksi organisaatiorakennetta ja johtamisjärjestelmää. Minulle vakuutettiin, ettei edellä mainittu tarkastelu ole jäänyt tekemättä vaan sitä tehdään palvelujärjestelmän arvioinnin rinnalla. Jostakin kumman syystä oli kuitenkin kiire naulita palvelurakenneselvityksen lopputulema ennen organisaatiorakenteen ja johtamisjärjestelmän arviointia. Tämän ikävän kesäkuisen aluevaltuuston kokouksen päätöksestä saavat kärsiä kaikki oman kiinteän lähiterveysasemansa menettävät kuten esimerkiksi tuupovaaralaiset ja juukalaiset.

Ilokseni huomasin, että aluehallitus 31.8.2023 kokouksessaan oli tehnyt puheenjohtajansa Juha Mustosen johdolla esittelijän ehdotuksesta poikkeavan esityksen koskien organisaatiorakenteen ja johtamisjärjestelmän uudistamista. Äänestykseen menneen poikkeavan esityksen mukaan ” asian palautetaan uudelleen valmisteluun. Taloudellisena tavoitteena on yhden miljoonan euron säästö valtuuston päätöksen mukaisesti sekä eri toimialueitten johtamistasojen tarkastelu.” Paitsi säästötavoite myös johtamistasojen tarkastelu on varmasti tarpeen. Olen saanut kuulla lukuisia palautteita ja esimerkkejä siitä, kuinka epäonnistunut nykyinen liian moniportainen johtamisjärjestelmä on. Lainaan tähän asian tärkeyden vuoksi tiistaina 5.9.2023 Helsingin Sanomissa ollutta vaikuttavaa mielipidekirjoitusta, jossa professori, ortopedian ja traumatologian dosentti Eero Hirvensalo toteaa: ” Nyt olisi tärkeä pohtia, miten hyvinvointilalueiden ja terveydenhuollon yksiköiden monikerroksisia johtamistasoja voitaisiin vähentää ja johtamista selkeyttää. Säästötoimet tulisi kohdentaa vähemmän kriittisiin toimintoihin siten, että ydintoiminnat voidaan turvata.”

Toivon, että nyt kun asia vihdoin on oikeasti nostettu pöydälle, se myös tuottaa tulosta, joka näkyy paitsi asiakas- ja työtyytyväisyyden lisääntymisenä, myös säästöinä. Tuolloin ei ehkä tarvittaisikaan mennä enää muihin toimenpiteisiin, jotka edelleen kurjistuttaisivat syrjässä asuvien, heikompiosaisten, kuten ikäihmisten, olemassaoloa. Sillä onhan niin, että kansalaisilla siis myös kaikilla pohjoiskarjalaisilla on perustuslaillinen oikeus saada yhdenvertaiset, tarpeen mukaiset ja laadultaan hyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut asuinpaikasta riippumatta.

Kommentoi

Hae Heilistä