Julkaistu
|
Päivitetty
Ritva Mikkilä
Kulkurin laulu
On kulkurille tuttu maa, sen korvet virrat ja kukkahaat.
Kuusiviirit unta kulkijan vartioi, leivon laulu aamukellona soi.
Ei purista rintaansa ahneus, on outoa hälle kateus.
Vapaus on viittanaan, liekö eloa rikkaampaa.
Purosten laulu lohtunaan, kutsun korkean kuullessaan, uinahtaa kulkija tuulten syliin.
Kommentoi