Julkaistu    |  Päivitetty 
Ari Tielinen

Estävätkö kunnat hoitotakuun toteutumisen?

Aimo Salosella oli hyvä ja informatiivinen juttu tulevasta valtion sotesta (Heili 10.11.) Siitä on helppo jatkaa.

Siun soten ensi vuoden talousarvion loppusumma määrää vuonna 2023 aloittavan valtion soten rahoituksen. Se on sama kuin ensi vuonna, määrää valtio.

Kunnat ovat kiristäneet Siun soten taloutta vuosittain. Nopeasti laskettuna ensi vuoden kiristykset johtavat 15–20 miljoonan menoleikkauksiin Siun sotessa.

Viikate käy terveysasemilla ja erikoissairaanhoidossa eikä sosiaalipuolikaan välty vähennyksiltä. Suurin osa osuu henkilöstöön ja kiinteistöihin. Ei mahdollisuuksia palkankorotuksiin, ei sähkön, veden ja lämmön lisäkuluihin muista kustannusnousuista puhumattakaan.

Siun soten toimintojen turvaamiseksi kuntaveron nosto vaikka kahden vuoden määräajaksi olisi helpointa, mutta moni kunta on jo päättänyt ensi vuoden veroista.

Toinen tie on jo vaikeampi. Kuntien talousarvioihin pitäisi päättäjien lisätä Siun soten tarvitsemat rahat riippumatta siitä, mitä omistajaohjauksessa on luvattu. Kolmannen tien käyttämisestä päättää Siun soten valtuusto. Sen on mahdollista tehdä palvelujen ylläpitoon riittävä talousarvio. Maksu, noin 15 miljoonaa, tulisi kunnille ensi vuoden lopussa. Joka tapauksessa kuntien on kuitattava Siun soten alijäämät, sillä valtio ei ota vastaan velkaisia yhtymiä.

Tämä vaihtoehto olisi viisautta, koska se tuottaisi vastapainoksi 40 miljoonan lisäpanostuksen valtiolta maakuntaan tulevina vuosina. Kuntalakikin edellyttää talousarvioon toimintojen vaatiman rahoituksen. Miksi julkista taloutta ei katsota pidemmällä sihdillä ja laajempana kokonaisuutena?

Jos kuntien omistajaohjaus on viimeinen sana, muutaman terveysaseman ovelle tulee pönkä ja osa lähipalveluista loittonee. Ne ovat lopullisia ratkaisuja. Näyttää siltä, että kuntapäättäjät tekevät likaisen työn valtion puolesta. Hoitotakuut voidaan hyvästellä samalla kun hyvästellään huippuosaajia. Väestötasolla se merkitsee terveystilanteen heikentymistä, henkilöstöongelmia, kustannusten kasvua ja suuria inhimillisiä kärsimyksiä. Sopiiko se yhteen vaikkapa Joensuun uunituoreen strategian kanssa, jossa luvataan muun muassa:

– Joensuussa kuuntelemme toisiamme. Rakennamme kaupunkiamme ja palvelujamme niin, että ne palvelevat joensuulaisia mahdollisimman hyvin.

– Varmistamme kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja kaupunkimme tulevaisuuden toimimalla taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästi.

Kommentoi

Hae Heilistä