Julkaistu    |  Päivitetty 
Perustuslakia arvostava

Rokottamattomienkin ratkaisua tulisi kunnioittaa

Olen kokenut aina olevani onnekas, sillä tässä maailmankaikkeudessa olen syntynyt juuri Suomeen. Oikeus- ja hyvinvointivaltioon, jossa hanasta tulee puhdasta vettä, koti lämpenee myös kovilla pakkasilla ja kaupasta saa edullisesti ruokaa tänään sekä huomenna.

Nämä ovat etuoikeuksia, joiden olen itse ymmärtänyt tulevan aina vastuun kanssa. Olen nuoresta iästäni huolimatta aina kantanut nämä vastuut sekä velvollisuudet ylpeydellä, sillä haluan kantaa oman korteni kekoon yhteiskuntamme eteen. Olen yliopiston käynyt yrittäjä ja tuotan omalla työlläni verorahoja valtiomme kassaan sekä työpaikkoja paikkakunnallemme. Pidän terveydestäni erittäin hyvää huolta, jotta pysyisin pitkään toimintakykyisenä ja en kuormittaisi terveydenhuoltoa. Olen mukana vapaaehtoistoiminnassa, äänestän, kierrätän ja otan kantaa, kun koen sille olevan tarvetta. Olen aina halunnut tehdä töitä sen eteen, että Suomi olisi huomenna vielä tätäkin päivää parempi paikka elää.

Lähiaikoina mieleni on vallannut suuri epätoivo, sillä suhtautumiseni tulevaisuuteen on murentunut vain pienen ajan kuluessa. Ymmärrän, että jos on seurannut uutisia tiiviisti viimeiset kaksi vuotta, kokonaiskuvaa on ehkä hankala hahmottaa. Mielessä pyörii lähinnä tämä hetki, ensi joulu ja suuret klikkiotsikot teho-osastojen kuormittumisesta.

Toinen totuus kaiken tämän takana on kuitenkin se, että me olemme ajautuneet vain parissa kuukaudessa tilanteeseen, jossa länsimaalaisten hyvinvointivaltioiden hallitukset ovat yhtäkkiä alkaneet polkea voimalla tietyn kansalaisryhmän oikeuksia.

Ensin vietiin sananvapaus: sensuuri iskee kaikkialle sinne, minne yritämme jättää oman viestimme. Nyt meiltä ollaan kiristyksen keinoilla viemässä oikeus elinkeinoon, oikeus vapaa-aikaan sekä oikeus lääketieteelliseen koskemattomuuteen.

Osassa ”oikeusvaltioista” on jopa viety osalta kansalaisista oikeus ruokakaupassa käyntiin, äänioikeuteen ja vuokra-asuntoon. Mielestäni tämä ei kuulosta kohtelulta, jollaista saa oikeusvaltiossa kieltäytyessään vielä koevaiheessa olevasta rokotuksesta, jonka pitkäaikaisvaikutuksista edes rokotteen valmistajalla ei ole vielä mitään tietoa.

Mielestäni on erikoista, kuinka moni kansalainen haluaa koronakriisin keskellä hiljentää meitä, jotka ajamme yksilön perusoikeuksia ja vapautta valita. Kuten historia meille opettaa, oikeuksia kovaan ääneen ajaneet henkilöt ovat aina lopulta nousseet tarinan sankareiksi. Esimerkiksi Rosa Parks, Martin Luther King, Minna Canth ja jopa meidän omat sotiemme veteraanit ovat kaikki taistelleet rohkeasti omien oikeuksiensa ja vapautensa puolesta, vaikka jokaisella on ollut myös vahvat vastustajansa. Tässä vaiheessa taistelua jokainen rokottamaton ymmärtää, että voi valintansa takia päätyä teho-osastolle. Usko tai älä, me valitsemme silti polkumme. Ja jos sinä olet rokotettu toimivalla rokotuksella, kaiken järjen mukaan minun valintani ei pitäisi olla sinulle uhka.

Historia opettaa meille paljon, jos haluamme silmämme avata sen opetuksille. Siksi sen sijaan, että heittäisit rokottamattomien perusoikeudet hetken mielijohteesta romukoppaan, suosittelen avartamaan maailmankatsomusta ja ymmärtämään, että edes sinä et ehkä ymmärrä kaikkea mitä maailmassa juuri nyt tapahtuu. Jokaisessa taistelussa yksilön oikeuksia ajavan etu on aina lopulta koko kansan yhteinen etu.

Ja kuten ylempäni ovat minulle opettaneet, oikeudet kulkevat aina käsi kädessä velvollisuuksien kanssa. Jos meiltä viedään oikeudet, onko meillä enää myöskään velvollisuuksia?

Ajetaan siis yhdessä yksilön oikeuksia ja annetaan jokaiselle vapaus valita – ilman kiristystä tai perusoikeuksien menettämistä.

Kommentoi

Hae Heilistä