Julkaistu    |  Päivitetty 
Sanna Antikainen

Vakava ongelma demokratialle

Sunnuntaina 23.1. pidetyt aluevaalit eivät innostaneet väkeä vaaliuurnille. Lopulliseksi äänestysprosentiksi jäi 47,5 eli yli puolet äänioikeutetuista jätti äänensä käyttämättä. Pohjois-Karjalassa luku oli vieläkin huonompi: vain 44,4 prosenttia äänesti. Viime kesänä pidetyissä kuntavaaleissa äänestysprosentti oli 55,1. Ainoastaan eurovaaleissa äänestysprosentti on jäänyt aluevaaleja heikommaksi.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko hehkutti, kuinka aluevaalit olivat vahva tuki hallituksen sote-uudistukselle. Jos alle puolet vaivautuu edes äänestämään hallituksen luomistyöstä, niin millä mittarilla kukaan voi kutsua sitä vahvaksi tueksi? Juurikin matalan äänestysprosentin perusteella hallituksen väkisin läpi runnomalla sote-uudistuksella ei ole laajamittaista kansan tukea.

Heikko äänestyprosentti huolestutti myös asiantuntijoita. Tampereen yliopiston vaaliasiantuntija Sami Borg totesi Ylelle alhaisen äänestysprosentin olevan synkkä demokratian toteutumisen kannalta. Yle kertoi uutisessaan (23.1.) äänestysprosentin olevan tärkeä kansanvallan mittari: äänestysprosentti toimii eräänlaisena demokratian kohtalonkysymyksenä.

Asiantuntijat ovat pitäneet 50 prosenttia ylittävää äänestysvilkkautta jonkinlaisena kynnyksenä, Markku Jokisipilä Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksesta kertoi Ykkösaamussa. Jokisipilän mukaan 50 prosenttia on jossain määrin kriittinen kynnys. Hän kertoo, että kun äänestämättä jättäneitä on enemmän kuin äänestäneitä, niin herää kysymys valittavan elimen kansainvaltaiseen legitimiteettiin liittyen.

Asiantuntijalausunnotkin demokratian toteutumisesta ovat huolestuttavia. Kuvaavinta tämän keskellä on, että huolestuneiden asiantuntijalausuntojenkin jälkeen hallitusta ei yleinen demokratian toteutuminen kiinnosta lainkaan.

Kommentoi

Hae Heilistä