Toisenlainen tarina työttömyydestä

Ihan en ehtinyt täyttää 62 vuotta, kun jouduin työttömäksi. Olen tehnyt koko ikäni töitä, ja olihan se pienoinen järkytys.

En jäänyt tuleen makaamaan, vaan aloin heittämään verkkoja vesille, ja laitoin hakemuksia oman alan töihin sekä myös sellaisiin, joihin uskoin oman osaamiseni riittävän.

Toki oli niitäkin, joista tuli sähköpostiin ”kiitos mielenkiinnosta hakemaasi....”, mutta oli myös useampi paikka, jonne pyydettiin haastatteluun. Osa olisi ollut lyhyitä ja pidempiä sijaisuuksia. Olin iloinen jokaisesta haastattelukutsusta, koska ajatukseni oli, että kuka enää huolii töihin tämän ikäistä.

Yksi haastattelu sitten sinetöi kaiken, ja minut palkattiin vakituiseksi tähän yritykseen.

Minuun otettiin yhteyttä myöhemmin ja tarjottiin töitä niistä paikoista, joihin olin hakenut, mutta valitettavasti jouduin kieltäytymään tarjotusta sijaisuudesta, koska olin nyt vakituisessa työsuhteessa.

Ehkä kuulun siihen pieneen prosenttiin meistä iäkkäimmistä työnhakijoista, jolle kävi hyvin.