Julkaistu    |  Päivitetty 
Roosa Pajari ja Roosa Pihlajamäki

Joensuulaiset ansaitsevat kaupunkipuiston

Juni Sinkkonen pohti kolumnissaan (26.1.2022) viheralueiden ja lähiluonnon merkitystä kaupunkien vetovoimaisuudelle, viihtyisyydelle ja luontoarvoille. Sinkkonen ihastelee Uppsalasta löytyviä lähiluontoalueita ja erityisesti pitkää yhtenäistä luontoreittiä, jonka varrella yhdistyvät niin kaupungin kulttuuriperintö kuin monimuotoiset luontoarvotkin.

Kirjoittaja peilaa Uppsalan viheralueiden rikkautta Joensuun kaupungin toimintaan, missä tilanne on hyvin erilainen. Oman kaupunkimme lähiluontoalueiden suhteen tunnutaan toimivan hyvinkin piittaamattomasti: täällä Joensuussa kaupunki ei näytä suvaitsevan sen enempää vanhoja puita kuin muutakaan luonnontilaisuutta, ja jäljellä olevia monimuotoisia viheralueitamme nakerretaan vanhentuneella kaupunkisuunnittelutyylillä.

Joensuun kaupungin viherkaavoitus ja viheralueiden hoito on jäänyt jälkeen ajastaan.

Nykytiedon valossa voidaan varmuudella todeta, että kaupunkien viheralueet ovat monessa suhteessa kultaakin kalliimpia.

Tarjoamiensa runsaiden ekosysteemipalveluiden, kuten hiilensidonnan ja luonnon monimuotoisuuden, lisäksi kaupunkilaisten helposti saavutettavissa olevat viheralueet nostavat huomattavasti asuinalueiden arvoa, lisäävät vetovoimaisuutta ja jopa tutkitusti pienentävät terveydenhuollolle koituvia kustannuksia. Ne ovat myös olennainen osa tasa-arvoisen kaupunkikehityksen turvaamista.

Jokaisella kaupunkilaisella on sosioekonomisesta asemastaan riippumatta mahdollisuus nauttia luonnon tarjoamista hyvinvointivaikutuksista, kun kaupunki tarjoaa monimuotoisia viheralueita ja runsaasti rikasta lähiluontoa.

Monille joensuulaisille kamppailut lähiluonnon säilyttämiseksi ja kulttuuriperinnön vaalimiseksi ovat valitettavasti arkipäivää. Hasanniemen kaavakamppailun jälkeen paikallislehtiemme otsikoihin nousi huoli Vapaudenpuiston puiden kohtalosta – tällä kierroksella kaavaan merkittyjen kerrostalojen rakentaminen varjostaa Puronsuun metsän tulevaisuutta. Pekkalan kartanoa ja kulttuurimiljöötä puolestaan uhkaa yksityistäminen.

Kaupunkisuunnittelun tulisi turmelemisen sijaan turvata kaupungin luonto- ja kulttuuriarvojen säilyminen ja parantaa niiden edellytyksiä säilyä elinvoimaisina kokonaisuuksina. Kansallisen kaupunkipuiston avulla myös Joensuussa voitaisiin vaalia kaupungissamme näihin päiviin säilynyttä luonnon- ja kulttuuriperinnön kokonaisuutta sekä kaupunkilaisten että muualta saapuvien iloksi.

Kaupunkipuiston avulla tämä kokonaisuus saataisiin hahmottumaan entistä paremmin, ja myös sen laadukas ja kokonaisvaltainen kehittäminen helpottuisi. Kansallisia kaupunkipuistoja löytyy jo kymmenestä suomalaisesta kaupungista, muun muassa Kuopiosta, Porista ja Turusta, ja jokainen puisto ilmentää kaupunkinsa yksilöllistä ilmettä, sen luontoa, kulttuuria ja historiaa.

Kaupunkipuisto voitaisiin huomioida myös kaupunkiimme toivottavasti laadittavassa sitovassa viherkaavassa, josta SDP teki hiljattain tervetulleen valtuustoaloitteen.

Kansallinen kaupunkipuisto Joensuuhun -kuntalaisaloitteen voit käydä allekirjoittamassa kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa.

 

// Juttua muokattu 25.2.2022: Kirjoittajaksi lisätty myös Roosa Pihlajamäki.

Kommentoi

Hae Heilistä