Julkaistu    |  Päivitetty 
Pentti Stranius

Suomen ideasta ja journalismista

Kukaan mediaa seuraava ajatteleva lukija ei voi välttyä näinä päivinä kiihkeältä Nato-keskustelulta.

Kansalaismielipidettä manipuloidaan USA-myönteiseksi, ja toisinajattelijoista keskuudessamme mediajätit ja niin sanotun keltaisen lehdistön hömppätoimittajat vaikenevat viis!

Siksi oli hienoa lukea itärajan aluelehdestä, Viikko Pohjois-Karjalasta entisen sisäministerin Kari Rajamäen Näkökulma “Suomen idea” (7/ 2022), jossa maamme ulko- ja puolueettomuuspolitiikka ja selvitymistaistelu sodanjäkeisinä vuosikymmeninä asetetaan oikeisiin historiallisiin yhteyksiin.

Suosittelen Rajamäen mietteitä: Suomen idea on ollut todellakin selviytyä liittoutumatta idän ja lännen välissä, kuten presidentti Mauno Koivisto, hienon “Venäjän idea”-kirjan kirjoittaja aikoinaan viisaasti totesi!

On myös käsittämätöntä, että monen kokeneen poliitikon ja vanhemman polven historioitsijan mielipiteille suorastaan nauretaan. Tarkoitan esimerkiksi pitkän linjan ammattilaisen, myös tietokirjailijan, entisen ministerin Erkki Tuomiojan mollaamista hänen otettuaan kriittisesti kantaa Nato-keskustelun kulkuun.

Ihmettelen yksipuolista journalismia, täydellistä manipulointia.

hmettelen erityisesti televisiouutisointia ja niin sanottuja asiaohjelmia sekä ( puolueettomana itseään pitävän ) Helsingin Sanomien viime viikkojen journalistista linjaa.

Ei voi välttyä vaikutelmalta, että lehti liputtaa täysin kritiikittömästi ja selvästi Suomen Nato-jäsenyyden puolesta. Ja muu media seuraa. Tästä kertovat pääkirjoitukset, kolumnit, aamutelevision köykäiset keskustelut ja jopa mielipide-osasto.

Päivän sana on Venäjän uhka Suomelle, upseerien haastattelut sen sijaan, että äänessä olisivat tutkijat, historioitsijat ja ulkopolitiikan pitkän linjan ammattilaiset.

Siksi ei ole ollenkaan ihme, että kun valtalehti tai joku muu taho sitten kyselee heti perään (tosin vain tuhannelta!?) kansalaiselta Natosta, jäsenyyden kannatus kasvaa.

Sodan uhkaamassa Euroopassa olisi lopultakin kuultava myös järjen, historian ja tutkimuksen ääntä, myös Ukrainan tilanteen osalta. Se ei ole mikään erilliskysymys, vaan selvästi globaalin vastakkainasettelun kriisi, jossa Suomen olisi mielestäni pysyteltävä puolueettomana, liittoutumatta suuntaan jos toiseen.

Kommentoi

Hae Heilistä