Julkaistu    |  Päivitetty 
Seppo Eskelinen

Kiinteistöverouudistuksesta

Suomalaisten omaisuus on pitkälle sidottuna kodeissa ja vapaa-ajanasunnoissa. Samaan aikaan rakennusten verotusarvoperusteet ovat peräisin jopa 1970-luvulta, ja asuntomarkkinat eriytyvät tällä hetkellä vauhdilla. Isojen kasvukeskusten asuntojen ja kiinteistöjen arvonnousu kiihtyy, kun taas harvaan asuttujen alueiden kauppahinnat matelevat tai jopa laskevat.

Kehitys on ollut vuosien saatossa omiaan vahvistamaan alueiden välisiä varallisuuseroja. Samalla se myös laajemmin hankaloittaa jo kansantalouden toimintaa esimerkiksi työvoiman liikkuvuutta jarruttamalla. Tätä taustaa vasten onkin hyvä, että hallituksen esitys kiinteistöverouudistukseksi lähti hiljattain lausuntokierrokselle.

Uudistuksella halutaan puuttua kiinteistöjen verotusarvojen epäsuhtaan. Nyt monissa kasvukeskuksissa veron taso voi olla liian alhainen eikä pysy nousseiden hintojen mukana, kun taas harvaan asutuilla alueilla verotus on liian kireää suhteessa asuntojen reaaliarvoon, mikä asettaa kohtuuttoman taloudellisen rasitteen niiden omistajille.

Tulevassa uudistuksessa verotusarvo määräytyisi yhä vahvemmin kiinteistöjen todellisen arvon perusteella, kun verotusarvot päivittyvät automaattisesti vuosittain perustuen todelliseen hintakehitykseen ja sen vaihteluihin, sekä rakentamiskustannuksiin. Esitykseen sisältyy myös niin sanottu jarrusääntö, jolla rajoitetaan veron merkittävää nousua kolmen vuoden siirtymäaikana, mikä hillitsee verotuksen kohtuutonta kertanousua.

Lakiesitys on lausuntokierroksella toukokuun loppupuolelle saakka, ja toivon mukaan saamme sen jo eduskunnan kevätkaudella käsittelyyn tai viimeistään alkusyksystä. Voimaan lain on tarkoitus astua vuoden 2024 alusta, jolloin sitä sovellettaisiin ensimmäistä kertaa sen vuoden kiinteistöverotuksessa.

Uudistuksen yhteydessä veron tasoa ei ole tarkoitus nostaa. Kunnat päättäisivät jatkossakin kiinteistöveroprosenteistaan lain salliman vaihteluvälin rajoissa. Uudistuksen myötä verotus kohdentuisi aiempaa paremmin todellisen hinnannousun mukaan ja näin ollen myös osaltaan vahvistaisi yleisemmin verotuksen oikeudenmukaisuutta ja kohdentumista maksukyvyn mukaan.

Kommentoi

Hae Heilistä